Virtuaalivaluuttojen aiheuttaman rahanpesuriskin tunnistaminen ja hallinta pankin näkökulmasta
Pukaralammi, Aino (2022)
Pukaralammi, Aino
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284055
Tiivistelmä
Lohkoketjuteknologian viime vuosikymmenen vaikuttavin sovellusmuoto finanssimaailmassa on ollut virtuaalivaluutat, jotka mahdollistavat nopeita, osittain anonyymejä sekä pankeista riippumattomia transaktioita. Virtuaalivaluuttojen suosion pohjalta on noussut esiin kahdenlaista näkökulmaa: virtuaalivaluutat edustavat maksujärjestelmien tulevaisuutta, mutta samalla ne myös luovat tehokkaan työkalun rikollisille siirtää ja varastoida varoja viranomaisten ja muiden valvovien tahojen ulottumattomiin. Perinteinen maksujärjestelmäyhteiskunta on rakennettu pankkien ympärille, jolloin myös pankit voivat olla osallisina rahanpesuketjussa. Virtuaalivaluuttoihin liittyvä rahanpesuriski onkin nostettu merkittävämmäksi uudeksi ilmiöksi rahanpesun estämisen osalta useiden eri viranomaistahojen toimesta.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia virtuaalivaluuttoihin liittyvää rahanpesua yleisesti sekä sen seurauksena syntyvää pankin rahanpesuriskiä. Tutkielmassa keskitytään löytämään virtuaalivaluuttojen rahanpesuun liitettäviä ominaisuuksia sekä erilaisia rahanpesutypologioita. Lisäksi tutkielman avulla pyritään ymmärtämään, kuinka merkittävän rahanpesuriskin virtuaalivaluutat pankin näkökulmasta aiheuttavat ja miten yksittäiset pankit voivat rahanpesun estämisen toimintatavoillaan hallita kyseistä riskiä.
Tutkielman teoriaosuus muodostuu virtuaalivaluuttoja, rahanpesuriskiä sekä rahanpesun estämistä käsittelevästä kokonaisuudesta. Teoriaosuuden tarkoituksena on taustoittaa mahdollisimman kattavasti tutkielman empiriapohjaa, joka on toteutettu kahdessa eri osassa. Teoriaosuudessa esitellään myös empiriassa hyödynnettävä rahanpesun estämisen viitekehys, kolmen puolustuslinjan malli sekä riskin nelikenttä. Ensimmäisessä empiriaosassa toteutetaan integroiva kirjallisuuskatsaus virtuaalivaluutoista rahanpesun välineenä, jota rikastetaan toisen empiriaosuuden teemahaastatteluilla. Haastateltavissa oli edustettuina kaikki pankin kolme riskienhallinnan puolustuslinjaa.
Tutkielman lopputuloksena tunnistetaan, että virtuaalivaluutat soveltuvat rahanpesuun erittäin hyvin erityisesti niiden pseudo-anonyymin luonteen, keskitetyn hallintatahon puuttumisen sekä sääntelyn puutteellisuuden takia. Virtuaalivaluuttojen aiheuttama rahanpesuriski on pankille known unkown -tyyppinen riski: kyseisen riskin olemassaolo tunnistetaan, mutta sen merkityksestä organisaatiolle ei ole täyttä tietoutta. Virtuaalivaluuttojen aiheuttaman rahanpesuriski voidaan nähdä pankin näkökulmasta merkittävänä sekä riittävän tietouden tason että hallintakeinojen puuttumisen takia. Tutkielman pohjalta esitetään konkreettisia riskienhallintakeinoja pankkien käyttöön liittyen neljään eri osa-alueeseen: rahanpesun estämisen politiikkaan ja koulutukseen, transaktiomonitorointiin, asiakkaan tuntemiseen sekä jatkuvaan kehittämiseen ja ennaltaehkäisemiseen.
Virtuaalivaluutat ovat täysin uudenlainen uhka perinteisille rahanpesun estämisen toimintatavoille. Lisäksi aihepiiriin liittyvä sääntely ei välttämättä pysy virtuaalivaluuttaekosysteemin kasvuvauhdin perässä. Sääntelyn tulisikin ohjata pankin riskienhallintakeinojen minimitasoa, jonka päälle pankin tulee luoda omaan riskiarvioonsa pohjautuvia toimintatapoja. Tässä tutkielmassa on rakennettu viitekehys, jonka avulla pankki voi ymmärtää paremmin virtuaalivaluuttojen aiheuttamaa rahanpesuriskiä sekä miten sitä voidaan hallita.
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia virtuaalivaluuttoihin liittyvää rahanpesua yleisesti sekä sen seurauksena syntyvää pankin rahanpesuriskiä. Tutkielmassa keskitytään löytämään virtuaalivaluuttojen rahanpesuun liitettäviä ominaisuuksia sekä erilaisia rahanpesutypologioita. Lisäksi tutkielman avulla pyritään ymmärtämään, kuinka merkittävän rahanpesuriskin virtuaalivaluutat pankin näkökulmasta aiheuttavat ja miten yksittäiset pankit voivat rahanpesun estämisen toimintatavoillaan hallita kyseistä riskiä.
Tutkielman teoriaosuus muodostuu virtuaalivaluuttoja, rahanpesuriskiä sekä rahanpesun estämistä käsittelevästä kokonaisuudesta. Teoriaosuuden tarkoituksena on taustoittaa mahdollisimman kattavasti tutkielman empiriapohjaa, joka on toteutettu kahdessa eri osassa. Teoriaosuudessa esitellään myös empiriassa hyödynnettävä rahanpesun estämisen viitekehys, kolmen puolustuslinjan malli sekä riskin nelikenttä. Ensimmäisessä empiriaosassa toteutetaan integroiva kirjallisuuskatsaus virtuaalivaluutoista rahanpesun välineenä, jota rikastetaan toisen empiriaosuuden teemahaastatteluilla. Haastateltavissa oli edustettuina kaikki pankin kolme riskienhallinnan puolustuslinjaa.
Tutkielman lopputuloksena tunnistetaan, että virtuaalivaluutat soveltuvat rahanpesuun erittäin hyvin erityisesti niiden pseudo-anonyymin luonteen, keskitetyn hallintatahon puuttumisen sekä sääntelyn puutteellisuuden takia. Virtuaalivaluuttojen aiheuttama rahanpesuriski on pankille known unkown -tyyppinen riski: kyseisen riskin olemassaolo tunnistetaan, mutta sen merkityksestä organisaatiolle ei ole täyttä tietoutta. Virtuaalivaluuttojen aiheuttaman rahanpesuriski voidaan nähdä pankin näkökulmasta merkittävänä sekä riittävän tietouden tason että hallintakeinojen puuttumisen takia. Tutkielman pohjalta esitetään konkreettisia riskienhallintakeinoja pankkien käyttöön liittyen neljään eri osa-alueeseen: rahanpesun estämisen politiikkaan ja koulutukseen, transaktiomonitorointiin, asiakkaan tuntemiseen sekä jatkuvaan kehittämiseen ja ennaltaehkäisemiseen.
Virtuaalivaluutat ovat täysin uudenlainen uhka perinteisille rahanpesun estämisen toimintatavoille. Lisäksi aihepiiriin liittyvä sääntely ei välttämättä pysy virtuaalivaluuttaekosysteemin kasvuvauhdin perässä. Sääntelyn tulisikin ohjata pankin riskienhallintakeinojen minimitasoa, jonka päälle pankin tulee luoda omaan riskiarvioonsa pohjautuvia toimintatapoja. Tässä tutkielmassa on rakennettu viitekehys, jonka avulla pankki voi ymmärtää paremmin virtuaalivaluuttojen aiheuttamaa rahanpesuriskiä sekä miten sitä voidaan hallita.