Aikaepäjohdonmukaisuuden vaikutus kulutuskäyttäytymiseen
Lintula, Aino (2022)
Lintula, Aino
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284052
Tiivistelmä
Aikaepäjohdonmukaisuudella, eli nykyhetkiharhalla viitataan yksilön taipumukseen painottaa valintatilanteissa liiallisesti nykyhetken hyötyä suhteessa tulevaan hyötyyn. Aikaepäjohdonmukaisuus vaikuttaa käyttäytymiseen laaja-alaisesti aina arjen pienistä valinnoista luonnonvarojen ylikuluttamiseen. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on luoda katsaus siihen, miten aikaepäjohdonmukaisuus vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen.
Tutkielmassa tarkasteltavia kulutuskäyttäytymisen osa-alueita ovat toistuvien ja yksittäisten tulojen kuluttaminen, luottokorttilainaaminen ja pikavippien kuluttaminen sekä leisure good ja investment good - hyödyketyyppien kuluttaminen. Aikaepäjohdonmukaisuutta puolestaan tarkastellaan kvasihyperbolisen diskonttauksen näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja sen aineistona on käytetty pääosin taloustieteellisissä journaaleissa julkaistuja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita sekä muutamia toistaiseksi julkaisemattomia työpapereita.
Tutkielman perusteella aikaepäjohdonmukaisuus vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen kaikilla tarkastelluilla osa- alueilla. Aikaepäjohdonmukaisilla kuluttajilla on taipumusta kuluttaa epätasaisesti siten, että kulutuksen taso nousee välittömästi tulojen maksupäivän jälkeen ja laskee kohti seuraavaa tulojen maksupäivää. Toistuvien tulojen maksutiheyden ja aikaepäjohdonmukaisen kuluttamisen välillä taas vaikuttaisi olevan negatiivinen yhteys. Tarkastelluissa tutkimuksissa saadaan myös näyttöä yksittäisten tuloerien kuluttajien ennakoimaa suuremmasta kuluttamisesta. Aikaepäjohdonmukaisilla kuluttajilla on enemmän luottokorttilainaa ja he lyhentävät lainaansa ennakoimaansa tehottomammin. Pikavippien tapauksessa aikaepäjohdonmukaisuus taas korostuu kokemattomammilla lainaajilla. Aikaepäjohdonmukaisilla kuluttajilla on taipumus ylikuluttaa välitöntä hyötyä ja tulevaisuuden haittaa tuottavia hyödykkeitä, ja vastaavasti alikuluttaa nykyhetken kustannuksia ja tulevaisuuden hyötyä aikaansaavia hyödykkeitä. Katsaus saa kuitenkin enemmän näyttöä leisure good -luokkaan kuuluvien hyödykkeiden kuin investment good -luokkaan kuuluvien hyödykkeiden aikaepäjohdonmukaisesta kuluttamisesta.
Aikaepäjohdonmukainen kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa korostuvan erityisesti tutkimuksissa, joissa koehenkilöt ovat likviditeettirajoitteisia ja aikaepäjohdonmukaisuutta mitataan eri rahasummien intertemporaaliseen allokoimiseen pohjaavilla menetelmillä. Tämän vuoksi yksi keskeisimmistä jatkotutkimustarpeista on vaivaperusteisten mittausmenetelmien kehittäminen ja validoiminen. Myös aikaepäjohdonmukaisten luottokorttilainaajien kuluttamisen koostumusta sekä toistuvien menojen ja aikaepäjohdonmukaisuuden yhteyttä tulisi tutkia tarkemmin.
Tutkielmassa tarkasteltavia kulutuskäyttäytymisen osa-alueita ovat toistuvien ja yksittäisten tulojen kuluttaminen, luottokorttilainaaminen ja pikavippien kuluttaminen sekä leisure good ja investment good - hyödyketyyppien kuluttaminen. Aikaepäjohdonmukaisuutta puolestaan tarkastellaan kvasihyperbolisen diskonttauksen näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja sen aineistona on käytetty pääosin taloustieteellisissä journaaleissa julkaistuja vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita sekä muutamia toistaiseksi julkaisemattomia työpapereita.
Tutkielman perusteella aikaepäjohdonmukaisuus vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen kaikilla tarkastelluilla osa- alueilla. Aikaepäjohdonmukaisilla kuluttajilla on taipumusta kuluttaa epätasaisesti siten, että kulutuksen taso nousee välittömästi tulojen maksupäivän jälkeen ja laskee kohti seuraavaa tulojen maksupäivää. Toistuvien tulojen maksutiheyden ja aikaepäjohdonmukaisen kuluttamisen välillä taas vaikuttaisi olevan negatiivinen yhteys. Tarkastelluissa tutkimuksissa saadaan myös näyttöä yksittäisten tuloerien kuluttajien ennakoimaa suuremmasta kuluttamisesta. Aikaepäjohdonmukaisilla kuluttajilla on enemmän luottokorttilainaa ja he lyhentävät lainaansa ennakoimaansa tehottomammin. Pikavippien tapauksessa aikaepäjohdonmukaisuus taas korostuu kokemattomammilla lainaajilla. Aikaepäjohdonmukaisilla kuluttajilla on taipumus ylikuluttaa välitöntä hyötyä ja tulevaisuuden haittaa tuottavia hyödykkeitä, ja vastaavasti alikuluttaa nykyhetken kustannuksia ja tulevaisuuden hyötyä aikaansaavia hyödykkeitä. Katsaus saa kuitenkin enemmän näyttöä leisure good -luokkaan kuuluvien hyödykkeiden kuin investment good -luokkaan kuuluvien hyödykkeiden aikaepäjohdonmukaisesta kuluttamisesta.
Aikaepäjohdonmukainen kulutuskäyttäytyminen vaikuttaa korostuvan erityisesti tutkimuksissa, joissa koehenkilöt ovat likviditeettirajoitteisia ja aikaepäjohdonmukaisuutta mitataan eri rahasummien intertemporaaliseen allokoimiseen pohjaavilla menetelmillä. Tämän vuoksi yksi keskeisimmistä jatkotutkimustarpeista on vaivaperusteisten mittausmenetelmien kehittäminen ja validoiminen. Myös aikaepäjohdonmukaisten luottokorttilainaajien kuluttamisen koostumusta sekä toistuvien menojen ja aikaepäjohdonmukaisuuden yhteyttä tulisi tutkia tarkemmin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7042]