Rehtorien näkemyksiä luokanopettajien rekrytoinneista
Smolander, Milla (2022)
2022
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204274009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204274009
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rehtorien käsityksiä luokanopettajien rekrytoinneista. Luokanopettajakoulutuksen valintakriteerit ovat selvät, ja niitä koskien on tehty paljon tutkimusta. Valintakriteerien yhtenäistämistä on viime vuosina edistänyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama OVET-hanke, jossa on tuotettu moniulotteisen opettajuuden prosessimalli (MAP), johon opiskelijavalinnassa edellytettävä osaaminen perustuu. Kuitenkaan luokanopettajien rekrytointeihin ei ole tehty kriteeristöä tai ohjeistusta. Laissa on ainoastaan määritelty asetustasoisesti luokanopettajan kelpoisuus, mutta se ei yksinään riitä parhaan hakijan valitsemisen kriteeriksi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2021 teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän alakoulun ja yhtenäiskoulun rehtoria. Teemahaastattelu koostui viidestä eri teemasta liittyen rekrytointiprosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimusotetta, koska tavoitteena oli kuvailla erilaisia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä ja käsitysten välisistä suhteista. Analyysin myötä tutkimuksen tulokset jäsentyivät kuvauskategoriajärjestelmiksi, jotka sisältävät luokiteltua ja tiivistettyä tietoa rehtorien käsityksistä luokanopettajaksi soveltuvuudesta sekä rekrytointiprosessista.
Tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajien rekrytoinnissa pyritään arvioimaan hakijan ammatillisia vaatimuksia, johon sisältyvät ammatillinen osaaminen, kelpoisuusvaatimukset, ihmissuhdetaidot ja työkokemus. Tämän lisäksi tavoitteena on arvioida hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, motivaatiota opettajan työtä kohtaan sekä rekrytoinnissa ilmeneviä näkökulmia, kuten haastattelussa onnistumista. Rekrytointiprosessiin liittyviä näkökulmia ovat arviot siitä, mikä on rekrytoinnin tavoite sekä toimintatavat. Tutkimustulosten perusteella on luokanopettajien rekrytoinneissa havaittavissa samankaltaista paradoksisuutta kuin luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeiden valintakriteereissä. Rehtorit ovat erimielisiä siitä, painaako valinnassa enemmän hakijan persoona vai ammatillinen osaaminen.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2021 teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän alakoulun ja yhtenäiskoulun rehtoria. Teemahaastattelu koostui viidestä eri teemasta liittyen rekrytointiprosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimusotetta, koska tavoitteena oli kuvailla erilaisia käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä ja käsitysten välisistä suhteista. Analyysin myötä tutkimuksen tulokset jäsentyivät kuvauskategoriajärjestelmiksi, jotka sisältävät luokiteltua ja tiivistettyä tietoa rehtorien käsityksistä luokanopettajaksi soveltuvuudesta sekä rekrytointiprosessista.
Tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajien rekrytoinnissa pyritään arvioimaan hakijan ammatillisia vaatimuksia, johon sisältyvät ammatillinen osaaminen, kelpoisuusvaatimukset, ihmissuhdetaidot ja työkokemus. Tämän lisäksi tavoitteena on arvioida hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia, motivaatiota opettajan työtä kohtaan sekä rekrytoinnissa ilmeneviä näkökulmia, kuten haastattelussa onnistumista. Rekrytointiprosessiin liittyviä näkökulmia ovat arviot siitä, mikä on rekrytoinnin tavoite sekä toimintatavat. Tutkimustulosten perusteella on luokanopettajien rekrytoinneissa havaittavissa samankaltaista paradoksisuutta kuin luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeiden valintakriteereissä. Rehtorit ovat erimielisiä siitä, painaako valinnassa enemmän hakijan persoona vai ammatillinen osaaminen.