Kestävän kehityksen verkostoyhteistyö kuntakehittämisen asiantuntijoiden näkemänä
Markkola, Anu (2022)
Markkola, Anu
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204274024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204274024
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee verkostoyhteistyön eri muotoja ja niille annettuja merkityksiä kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen edistämistyössä. Verkostoyhteistyötä tarkastellaan tutkimuksessa kuntien kehittämistyön asiantuntijoiden näkemänä ja kokemana, ja se edustaa laadullisen tutkimuksen menetelmäsuuntausta.
Kestävä kehitys on nykyajan merkittävimpiä poliittishallinnollisia periaatteita, ja se vaikuttaa laajasti yhteiskunnallisen toiminnan eri alueisiin. Kaupungeilla ja kunnilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämiseen kohdistuvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa, ja monet niistä nähdään edelläkävijöinä kestävän kehityksen edistämistyössä. Verkostot ja niissä tapahtuva yhteistyö nostetaan yhä useammin kuntien ja muiden julkishallinnon organisaatioiden toiminnan merkittäväksi osa-alueeksi.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat ensisijaisesti uutta julkista hallintaa sekä verkostoja ja niiden hallintaa koskevat teoriat. Verkostoyhteistyö sisältää laajasti tarkasteltuna erilaiset yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutussuhteiden muodot. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin julkisen hallinnon ohjaustoimintaa, alueiden ja kuntien kehittämistyötä sekä kestävää kehitystä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta.
Tutkimusanalyysin perusteella tunnistettiin kolme kestävän kehityksen verkostoyhteistyön muotoa. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvassa verkostoyhteistyössä kunnat ovat jäseninä verkostoissa, joiden toimintaa koordinoivat muut julkishallinnon organisaatiot. Kuntien alueellisessa ja paikallisessa verkostoyhteistyössä kunnan toimintaan ja sen kehittämiseen osallistetaan asukkaat, yhteisöt ja muut paikalliset sidosryhmät. Kuntaorganisaatioiden sisäinen verkostoyhteistyö kohdistuu poikkihallinnolliseen tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön.
Kestävän kehityksen verkostoyhteistyö kytkeytyy kuntien toimintaan läpileikkaavasti, mikä kuvastaa sen merkittävyyttä kehittämistyön toimintamuotona, sekä kuntien toimintakentän kompleksisuutta ja siihen liittyviä riippuvuussuhteita. Verkostoyhteistyö nähdään tärkeänä osana kestävän kehityksen edistämistä ja siihen liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Verkostoyhteistyössä rakennetaan yhteistä ymmärrystä kestävästä kehityksestä ilmiönä sekä hankitaan resursseja ja tukea kehittämistyöhön. Verkostoyhteistyöllä toteutetaan uuden julkisen hallinnan mukaisia periaatteita ja lähtökohtia. Verkostot toimivat myös osana kansallista kestävän kehityksen politiikan toimeenpanoa.
Kestävä kehitys on nykyajan merkittävimpiä poliittishallinnollisia periaatteita, ja se vaikuttaa laajasti yhteiskunnallisen toiminnan eri alueisiin. Kaupungeilla ja kunnilla on tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämiseen kohdistuvien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa, ja monet niistä nähdään edelläkävijöinä kestävän kehityksen edistämistyössä. Verkostot ja niissä tapahtuva yhteistyö nostetaan yhä useammin kuntien ja muiden julkishallinnon organisaatioiden toiminnan merkittäväksi osa-alueeksi.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat ensisijaisesti uutta julkista hallintaa sekä verkostoja ja niiden hallintaa koskevat teoriat. Verkostoyhteistyö sisältää laajasti tarkasteltuna erilaiset yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutussuhteiden muodot. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin julkisen hallinnon ohjaustoimintaa, alueiden ja kuntien kehittämistyötä sekä kestävää kehitystä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta.
Tutkimusanalyysin perusteella tunnistettiin kolme kestävän kehityksen verkostoyhteistyön muotoa. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tapahtuvassa verkostoyhteistyössä kunnat ovat jäseninä verkostoissa, joiden toimintaa koordinoivat muut julkishallinnon organisaatiot. Kuntien alueellisessa ja paikallisessa verkostoyhteistyössä kunnan toimintaan ja sen kehittämiseen osallistetaan asukkaat, yhteisöt ja muut paikalliset sidosryhmät. Kuntaorganisaatioiden sisäinen verkostoyhteistyö kohdistuu poikkihallinnolliseen tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön.
Kestävän kehityksen verkostoyhteistyö kytkeytyy kuntien toimintaan läpileikkaavasti, mikä kuvastaa sen merkittävyyttä kehittämistyön toimintamuotona, sekä kuntien toimintakentän kompleksisuutta ja siihen liittyviä riippuvuussuhteita. Verkostoyhteistyö nähdään tärkeänä osana kestävän kehityksen edistämistä ja siihen liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Verkostoyhteistyössä rakennetaan yhteistä ymmärrystä kestävästä kehityksestä ilmiönä sekä hankitaan resursseja ja tukea kehittämistyöhön. Verkostoyhteistyöllä toteutetaan uuden julkisen hallinnan mukaisia periaatteita ja lähtökohtia. Verkostot toimivat myös osana kansallista kestävän kehityksen politiikan toimeenpanoa.