Katkontamallin vaikutus tyvitukin arvosaantoon
Öhman, Niko (2022)
Öhman, Niko
2022
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204274020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204274020
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää A-laadun katkontamallia. Tässä tutkimuksessa verrattiin kahta erilaista tapaa katkoa mäntytukin tyviosa talteen valituilla koeleimikoilla Lappeenrannan ja Mikkelin hankintapiirillä. Ensimmäinen katkontamalli perustui hakkuukoneenkuljettajan silmämääräiseen arvioon katkoa talteen oksaton tyviosa mahdollisimman pitkänä. Toinen katkontamalli toteutettiin hakkuukoneen automaattikatkontana alueen normaalilla tavoitematriisilla. Mäntytukin sisälaatua ei pystytä määrittämään tarkkaan katkontavaiheessa nykyisellä hakkuukoneen mittausteknologialla. Hakkuukoneenkuljettajan silmämääräinen arviointi perustuu pitkälti kuljettajan ammattitaitoon ja heille annettuihin ohjeisiin mäntyrunkojen laatuarviointiin. Tämän vuoksi haluttiin selvittää, vaikuttaako automaattikatkonta mäntytukin sisälaatuun, sahatavaran korkeimman US-laatuluokan saantoon ja sahausasetekohtaiseen arvosaantoon. Lisäksi haluttiin selvittää, vaikuttaako katkontamallin muutos tukkien pituusjakauma-asteen toteutumiseen ja sahatavarakappaleiden pituuksiin tuotannossa. Työn tutkimusstrategiaksi muodostui kokeellinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta koeleimikosta, joista suoritettiin koelajittelut- ja sahaukset. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen (määrällinen). Koelajitteluiden- ja sahausten tulokset olivat numeerista dataa, jota tässä tutkimuksessa analysoitiin asetettujen tutkimuskysymysten vastaamiseksi. Koesahaukset toteutettiin molemmista katkontamalleista kerätyillä tyvitukeilla läpimitta-alueella 225-260 mm. Sahausasetteena käytettiin 75 x 150 mm kahden sydäntavarakappaleen sahausta. Tutkimuksessa käytettiin kahden otoksen keskiarvojen vertailuun Studentin t-testiä selvittämään, onko tyvitukin sisälaatutunnusten keskiarvojen välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Sahauseristä laskettiin arvosaanto, sahaustuotto euroina jaettuna tukin tilavuudella (€/m³). Työn tuloksena selvisi, että eri katkontamalleilla ei ollut merkittävää vaikutusta mäntytukin sisälaatuun ja tutkimukseen valitun sahausasetteen laskettuihin arvosaantoihin (€/m³).Tutkimuksessa hakkuukoneenkuljettajan silmämääräisellä tarkastelulla katkotut tukit saivat sisälaatutunnusten osalta hieman parempia arvoja, mutta tilastollisesti ei löytynyt merkittävää eroa. Automaattikatkonnalla sahatavaran sydäntavaroiden US-laatuluokan osuus parani ja laatujakauma oli myös arvokkaampi. Latva- ja välitukeilla jakauma-asteissa ei ollut suurta muutosta siinä, kummalla katkontamallilla tukit katkottiin. Tyvitukeilla päästiin selvästi parempaan jakauma-asteeseen. Automaattikatkonnan seurauksena tukkien pituudet ja sahatavarapituudet lyhenivät, mutta sahatavarakappaleiden katkontaa tapahtui vähemmän.