Varhaiskasvatuksessa toteutettavan ympäristökasvatuksen vaikutuksia perheiden ympäristöarvoihin ja -tekoihin
Auvinen, Juulia; Joutsimies, Rosa (2022)
Auvinen, Juulia
Joutsimies, Rosa
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273999
Tiivistelmä
Tietoisuus ilmaston katastrofaalisesta tilanteesta on viimeisten vuosikymmenien aikana lisääntynyt ja ilmastonmuutoksesta on nopeasti muotoutunut pysäyttämätön, maailmanlaajuinen kriisi. Olemme ihmiskuntana ajautumassa ekokatastrofiin, josta selviytyminen vaatii merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Yksi parhaimmista tavoista muuttaa maapallomme tulevaisuutta on kasvatus; kasvatus, jonka kautta voimme tarjota sekä nuorille että tuleville sukupolville tarvittavat tiedot ja taidot kestävämpään elämäntapaan. Ympäristökasvatukseen onkin viimevuosina alettu suhtautua aiempaa vakavammin, ja se on vakiinnuttanut paikkaansa jokaisella koulutusasteella – myös varhaiskasvatuksessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksessa toteutettava ympäristökasvatus vaikuttaa perheiden ympäristöarvoihin ja -tekoihin. Tutkimuksessa sivuttiin myös sitä, kuinka tietoisia varhaiskasvatusikäisten lasten huoltajat ovat varhaiskasvatuksessa toteutettavasta ympäristökasvatuksesta ja kuinka tärkeänä osana varhaiskasvatusta he sitä ylipäätään pitävät. Aineisto kerättiin verkossa toteutetulla sähköisellä kyselylomakkeella, johon varhaiskasvatusikäisten lasten huoltajat saivat vastata puhtaasti omien kokemustensa pohjalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenologista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa, jonka avulla keskityttiin tutkittavien jakamiin kokemuksiin sekä niiden sisältämiin merkityksiin. Lisäksi aineistolle suoritettiin aineistolähtöinen koodaus, jonka jälkeen koodattu teksti luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan kahteen eri luokkaan.
Tuloksista selvisi, että tutkimukseen osallistuneet huoltajat olivat pääosin tietoisia varhaiskasvatuksessa toteutettavasta ympäristökasvatuksesta ja kokivat sen pääosin merkittäväksi osaksi varhaiskasvatuksessa toteutettavaa toimintaa. Perheiden ympäristöarvoihin eniten vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin ympäristökasvatuksen pohjalta käydyt keskustelut lapsen ja huoltajan välillä. Myös varhaiskasvatuksessa toteutettavien metsäretkien katsottiin vaikuttavan perheiden ympäristöarvoihin, sillä ne olivat kannustaneet perheitä liikkumaan luonnossa ja näin ollen kasvattaneet heidän ympäristöarvoihin vaikuttavaa luontosuhdettaan. Perheiden ympäristötekoihin varhaiskasvatuksessa toteutettavan mpäristökasvatuksen havaittiin vaikuttavan lähinnä jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen sitoutumisena. Varhaiskasvatuksessa toteutettava ympäristökasvatus koettiin huoltajien osalta pääosin riittäväksi, mutta sen kattavuudesta ja vaikuttavuudesta oli löydettävissä myös aukkoja. Lopullisista tutkimustuloksista voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksessa toteutettavaa ympäristökasvatusta pidetään erittäin tärkeänä ja sillä on mahdollista vaikuttaa sekä perheiden ympäristöarvoihin että -tekoihin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksessa toteutettava ympäristökasvatus vaikuttaa perheiden ympäristöarvoihin ja -tekoihin. Tutkimuksessa sivuttiin myös sitä, kuinka tietoisia varhaiskasvatusikäisten lasten huoltajat ovat varhaiskasvatuksessa toteutettavasta ympäristökasvatuksesta ja kuinka tärkeänä osana varhaiskasvatusta he sitä ylipäätään pitävät. Aineisto kerättiin verkossa toteutetulla sähköisellä kyselylomakkeella, johon varhaiskasvatusikäisten lasten huoltajat saivat vastata puhtaasti omien kokemustensa pohjalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin fenomenologista tutkimusotetta. Aineiston analyysissa käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa, jonka avulla keskityttiin tutkittavien jakamiin kokemuksiin sekä niiden sisältämiin merkityksiin. Lisäksi aineistolle suoritettiin aineistolähtöinen koodaus, jonka jälkeen koodattu teksti luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan kahteen eri luokkaan.
Tuloksista selvisi, että tutkimukseen osallistuneet huoltajat olivat pääosin tietoisia varhaiskasvatuksessa toteutettavasta ympäristökasvatuksesta ja kokivat sen pääosin merkittäväksi osaksi varhaiskasvatuksessa toteutettavaa toimintaa. Perheiden ympäristöarvoihin eniten vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin ympäristökasvatuksen pohjalta käydyt keskustelut lapsen ja huoltajan välillä. Myös varhaiskasvatuksessa toteutettavien metsäretkien katsottiin vaikuttavan perheiden ympäristöarvoihin, sillä ne olivat kannustaneet perheitä liikkumaan luonnossa ja näin ollen kasvattaneet heidän ympäristöarvoihin vaikuttavaa luontosuhdettaan. Perheiden ympäristötekoihin varhaiskasvatuksessa toteutettavan mpäristökasvatuksen havaittiin vaikuttavan lähinnä jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen sitoutumisena. Varhaiskasvatuksessa toteutettava ympäristökasvatus koettiin huoltajien osalta pääosin riittäväksi, mutta sen kattavuudesta ja vaikuttavuudesta oli löydettävissä myös aukkoja. Lopullisista tutkimustuloksista voidaan päätellä, että varhaiskasvatuksessa toteutettavaa ympäristökasvatusta pidetään erittäin tärkeänä ja sillä on mahdollista vaikuttaa sekä perheiden ympäristöarvoihin että -tekoihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]