Yhteishallinnan prosessi aluerakentamisessa: Tapauksina Tampereen Hiedanranta ja Espoon Kera

Abstract

Kaupunkien yhteistoiminnallinen rooli yhdyskuntasuunnittelussa on korostunut kaupungistumisen seurauksena. Lisäksi globaalit muutosvoimat, kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatio, vaikuttavat yhdyskuntarakenteen toiminnallisuuksiin ja kaupunkien kykyyn ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä. Julkishallinnon monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin on kehitelty erilaisia yhteistoiminnallisia malleja ja kokeilualustoja, jotka luovat tilaa kokeilukulttuurille ja innovoinnille. Kokeilualustat tarjoavat kaupungeille mahdollisuuden osallistaa kansalaisia, yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita kaupunkikehitykseen, jossa isona tavoitteena on varmistaa asukkaille terveellinen ja laadukas ympäristö ilman luonnonvarojen tuhlaamista. Tutkielmani kohteena olevien Tampereen Hiedanrannan ja Espoon Keran aluerakentamishankkeissa kokeilualustoja on lähdetty hyödyntämään uudenlaisten innovaatioiden ja toimintatapojen luomiseksi. Tutkielmani käsittelee aluerakentamisen taustalla vaikuttavia yhteishallinnan prosesseja Hiedanrannan ja Keran aluerakentamishankkeissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia yhteishallinnan ja kyvykkyyksien johtamisen prosesseja hankkeisiin osallistuvat toimijat tunnistivat. Lisäksi pyrin selvittämään haastatteluiden perusteella, mitkä tekijät Tampereen ja Espoon kaupungeissa ovat vaikuttaneet hallintatavan kehittymiseen Hiedanrannan ja Espoon hankkeissa. Tutkielmani aineisto muodostui CICAT 2025 -hankkeeseen tuotetusta haastatteluaineistosta. Analysointi tehtiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysi ja tulkinta mukailivat kolmea teoriasta noussutta käsitettä, jotka ovat kommunikointi-, vastuunjako- ja päätöksentekoprosessit. Analyysin kohteena oli lisäksi aluerakentamismallien valintaan vaikuttaneet taustatekijät. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kolmen hallintamallin, New Public Managementin, uusweberiläisen hallintamallin sekä innovaatioyhteistyön käsitteistä, sekä yhteishallinnan ja kyvykkyyksien johtamisen käsitteistä, joita tarkasteltiin yhteistyön prosessinäkökulmasta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta kaupungin aikaisemmilla kokemuksilla ja strategisilla linjauksilla olevan oleellinen merkitys Hiedanrannassa ja Kerassa toteutettavien hallintamallien valinnassa. Lisäksi tutkimuksen perusteella voidaan havaita kummankin aluerakentamismallin kohdalla samankaltaisuutta kaupungin toimijuudessa johtaa sekä mahdollistaa hankkeiden toteuttamista. Hiedanrannassa hanke kääntyi toteuttamaan New Public Managementin tyyppistä hallintamallia, Keran projekti mukautui uusweberiläisen hallintamallin soveltamiseen. Jatkotutkimusaiheina Hiedanrannan ja Keran tapauksessa olisi mielenkiintoista tutkia yhteishallinnan rakenteita, ja sitä miten rakenteet rajoittavat kaupunkien mahdollisuutta osallistua ja toimia yhteistyössä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia yhteistyön toimijuutta, esimerkiksi toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhteistyöhön. Parempi ymmärrys siitä, millaiset tekijät yhteishallinnan syntymisen taustalla vaikuttavat, mahdollistaisi Hiedanrannan ja Keran kaltaisille projekteille asetettujen tavoitteiden tehokkaamman saavuttamisen.