Responses to The Absurd In Cormac McCarthy's The Road

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee Cormac McCarthyn Tie -teoksessa esiintyvien hahmojen reaktioita absurdin kohtaamiseen. Tutkielman teoriaa käsittelevä osuus sisältää suppean katsauksen nihilismiä edustavan filosofisen koulukunnan historiaan ja siihen, miten nihilismi ja eritoten Friedrich Nietzschen tuottama idea Jumalan kuolemasta on vaikuttanut postmodernistisen ajattelun kehitykseen. Teoreettinen viitekehys kuitenkin rajataan tutkielman kannalta oleelliseksi nähtävään eksistentiaaliseen nihilismiin, minkä edustajaksi Albert Camus’n essee Sisyfoksen myytti (Le Mythe De Sisyphe) lukeutuu. Esseessään Camus teorioi kolme erilaista vastausta absurdin kohtaamiseen, joihin lukeutuvat: itsemurha, kapina ja toivo. Camus rinnastaa itsemurhan elämän kieltämiseen. Toivon, eli elämän yliluonnolliseen ominaisuuteen uskomisen hän sivuuttaa argumentoimalla tämän uskon olevan yritys paeta absurdin kohtaamisesta. Lopulta ainoaksi hyväksyttäväksi vastaukseksi Camus linjaa kapinan, joka kuvastaa lähestulkoon vihamielistä taistoa elämän merkityksettömyyttä vastaan. Tutkielman analyysiosiossa Camus’n kolmea vastausta verrataan Tie -teoksessa esiintyvien hahmojen puheista ja teoista pääteltävissä oleviin vastauksiin. Vastauksien samankaltaisuuksien rinnastamisen lisäksi osiossa tutkitaan anomian, eli yhteisön ja yksilön välisten siteiden rappeutumisen vaikutusta absurdin kohtaamisen todennäköisyyteen ja siihen, miten anomia vaikuttaa absurdiin vastaamiseen. Tutkielmassani osoitan laajamittaisella analyysillä, että hahmojen antamat vastaukset absurdista kumpuavaan jännitteeseen ovat lähes suoraan verrannollisia Albert Camus’n Sisyfoksen myytti -esseessä mallinnettuihin kolmeen vastaukseen. Huomioin kuitenkin McCarthyn luoman post-apokalyptisen maailman raakalaismaisuuden ohjailevana voimana, jonka vaikutusta hahmojen tuottamiin vastauksiin ei voida vähätellä.