Satunnaisuus – Uhraus – Intuitio: Rakennetun ympäristön hoito ja täydennys Sauvon kirkonkylässä

Abstract

Suomalaisissa ja pohjoismaisissa kirkonkylissä sijaitsee suuri määrä eri syistä vähäiselle käytölle jääneitä liikerakennuksia sekä tyhjentyneitä rakennuspaikkoja. Näihin rakennuksiin ja paikkoihin liittyy runsaasti erilaisia kompleksisia, mm. sosiaalisia, kulttuurisia, ekologisia, teknologisia, esteettisiä sekä taloudellisia merkityksiä. Työssä tutkitaan mahdollisuuksia kirkonkylien korjaus- ja täydennysrakentamiseen. Aihetta tarkastellaan antihaurauden logiikan näkökulmasta, joka kritisoi nykypäivän diskursseissa esiintyvää haurastavan optimoinnin logiikkaa. Tutkimuskysymykseni on: Mitä näkökulmia ja keinoja voidaan käyttää rakennetun ympäristön hoitoon ja täydennysrakentamiseen tavalla, joka mahdollistaa hyvän, nykyaikaisen elämän perusvaatimukset täyttävän ja kestävämmän elinympäristön, ilman haurastavaa optimointia?

Muodostan työn näkökulmana olevan antihaurauden logiikan kytkemällä Nassim Nicholas Talebin antihaurauden käsitteen rakennetun ympäristön problematiikkaan Olli-Paavo Koposen luenta, tulkinta, suunnittelu –menetelmän avulla. Kytkennässä käytettäviä antihaurauden logiikan keskeisiä vaikuttimia – satunnaisuutta, uhrausta ja intuitiota – hyödyntämällä voidaan nostaa esiin hoito- ja täydennyssuunnitteluprosessin antihauraita, eli muutoksista ja herkkäliikkeisyydestä hyötyviä, ominaisuuksia. Toisaalta näin voidaan vähentää kritiikin kohteena olevan haurastavan optimoinnin logiikan vaikutuksia. Haurastavan optimoinnin logiikassa satunnaisuuden, uhrauksen ja intuition merkitys pyritään estämään, jolloin hoito- ja täydennyssuunnitteluprosessin hauraat, eli muutoksista ja herkkäliikkeisyydestä kärsivät, ominaisuudet korostuvat ongelmallisilla tavoilla.

Työ alkaa luennalla, jossa kohteen ominaisuuksia ja merkityksiä havainnoidaan monipuolisten menetelmien avulla. Havaintoja käytetään pohjana tulkinnalle, jossa muodostetaan käsitys kohteen vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista sekä hoito- ja täydentämistarpeista. Suunnittelussa luennan ja tulkinnan kautta syntyvä käsitys kohteesta kiteytetään eri mittakaavoissa tehtäviksi toimenpiteiksi. Sovellan luenta, tulkinta, suunnittelu –menetelmää tapaustutkimuksena Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Sauvon kirkonkylässä. Työn tuloksena syntyvät kirkonkylän viitteellisen hoito- ja täydennyssuunnitelman lisäksi luonnossuunnitelmat 1930-luvun osuuskaupparakennuksen korjauksesta osittain uuteen käyttötarkoitukseen, sekä kirkonkylän merkityksiä tukevista uudisrakennuksista osuuskaupan viereiselle, tulipalossa tyhjentyneelle rakennuspaikalle.

Tutkimus- ja suunnittelutyön työn tuloksena olen löytänyt ja esitellyt näkökulmia ja keinoja kirkonkylien rakennusten hoitoon ja korjaamiseen sekä uusien täydennysrakennusten suunnitteluun siten, että rakennettuihin ympäristöihin liittyviä kompleksisia merkityksiä huomioidaan syvemmin, kuin haurastavaan optimointiin perustuvassa suunnittelu- ja rakennuskonventiossa. Työn tuloksia voidaan hyödyntää uudelleentulkinnan kautta viitteellisenä esimerkkinä Sauvon ja muiden pohjoismaisten kirkonkylien rakennettujen ympäristöjen hoito- ja täydennystoimenpiteiden suunnittelussa eri tasoilla aluesuunnittelusta ja kaavoituksesta rakennus ja detaljisuunnitteluun.

Finnish villages contain a vast amount of commercial buildings and plots of land which have due to various reasons become underused or empty. These buildings and places carry a myriad of diverse and complex social, cultural, ecological, technological, aesthetical and economical meanings and significances. This thesis explores possibilities for renovation, conservation, repurposing and complementary development in Finnish villages. The subject is studied from a viewpoint called the logic of antifragility. This point of view criticizes the logic of fragilizing optimization visible in contemporary discourses. Research problem is What kind of viewpoints and methods can be used in care and complementary development of built environment in a way which enables good, contemporary demands meeting and more sustainable living environment without fragilizing optimization?

Viewpoint of this thesis, the logic of antifragility, is formed by linking Nassim Nicholas Taleb's concept of antifragility to problematics of built environment using a method called reading–interpretation–design by Olli-Paavo Koponen. Pivotal motives of the logic of antifragility used in this linking – randomness, sacrifice and intuition – can be utilized to enhance antifragile qualities of the care and complementary development process. Antifragile means something which benefits from random change and volatility. On the other hand these motives can be used to reduce the effects of the logic fragilizing optimization, which is being criticized. In the logic of fragilizing optimization the meanings of randomness, sacrifice and intuition are being neglected, thus bringing up fragile qualities of the care and development process. Fragile means something which suffers from change and volatility.

In first section, reading, qualities and meanings of the place are being examined using diverse methods and sources. Resulting information and observations are used in interpretation where a perception is being formed regarding strengths, weaknesses, threats and potential of the place. Positive qualities of the place are reinforced and negative qualities are ameliorated in design, where the formed perception induces a well-articulated set of measures in diverse scales. Method of reading–interpretation–design is applied as a case study in Sauvo municipality, in Southwest Finland. Main results of the design work include preliminary plans for repairing and partially repurposing a co-operative commercial store building from the 1930s and for constructing new complementary buildings on the adjacent land plot which has earlier been razed to the ground by fire.

As a result of this design-oriented research I have found and presented viewpoints and means for conducting renovations and complementary development in villages in a manner which takes in consideration the complex meanings, neglected by contemporary design and construction conventions based on the conventional logic of fragilizing optimization. Results of this study can be utilized through reinterpretation in care and complementary development of built environment in Finnish and Scandinavian villages. Range of potential care and complementary development methods covers all scales of built environment from urban planning and zoning to building and detail design.