Lastensuojelun avohuollon ja varhaiskasvatuksen välinen monialainen yhteistyö - Käytännöt ja tiedonvaihto

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välistä monialaista yhteistyötä tilanteessa, jossa lapsella on lastensuojeluasiakkuus ja varhaiskasvatus on lastensuojelun tukitoimi. Tarkastelun kohteena ovat yhteistyöhön liittyvät käytännöt ja tiedon vaihtaminen. Tavoitteena on muodostaa käsitys yhteistyön tilasta ja kehittämistarpeista, sekä arvioida käytäntöjä.

Tutkimus on laadullinen käytäntöjen tutkimus. Tutkimuksellinen viitekehys on faktanäkökulma. Tutkimuksessa olen kiinnostunut tutkittavien eli työntekijöiden mielipiteistä ja käytännön kokemuksista. Toteutin tutkimuksen erään suomalaisen suuren kaupungin lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen organisaatioissa. Aineiston keruussa ja analysoinnissa käytin triangulaatiomenetelmää. Tutkimuksen aineistona olivat avoimet kyselylomakkeet (14) ja haastattelut (3). Analysoin aineiston teorialähtöisesti hyödyntäen teemoittelua ja mind map -työkalua.

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välisessä yhteistyössä ei ole vakiintuneita toimintatapoja. Tärkeä tieto välittyy varhaiskasvatuksesta lastensuojeluun, mutta sekä käytäntöihin että tiedonvaihtoon liittyvät kehittämistarpeet tiedostetaan molemmissa organisaatioissa. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää olla tieto lapsen lastensuojeluasiakkuudesta, jotta siellä voidaan työskennellä yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti lasta ja perhettä tukien. Hyviin käytäntöihin kuuluvat aloitteen teko lastensuojelusta, tiedon välittyminen lapsen lapsiryhmään, yhteinen aloituspalaveri, jossa sovitaan tavoitteista ja jatkosta, lastensuojelun käynnit päiväkodissa, yhteiset neuvottelut, yhteydenpito ja muutoksista ilmoittaminen. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön tiedonintressejä ovat lapsen hyvinvoinnin intressi, vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön intressi ja monialaisen yhteistyön intressi. Monialaisen yhteistyökentän käytäntöihin kuuluvat lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen, vanhempien ja perheen tukeminen, työntekijöiden osallisuus yhteiseen työskentelyyn, yhteydenpito ja tiedon vaihtaminen. On tärkeää, että toimintatavat ovat selkeitä ja yhtenäisiä.

Aihe on tällä hetkellä yhteiskunnallisesti ajankohtainen, mutta aiempaa tutkimusta on vähän. On myös tärkeää, että yhteistyötä kehitetään lisää, ja molempien toimijoiden näkemykset otetaan siinä huomioon. Organisaatiorajat ja rakenteiden puuttuminen eivät saa olla esteenä yhteistyön sujumiselle, sillä lasten ja perheiden varhainen tuki on yhteiskunnallisesti tärkeää, ja siinä lastensuojelu ja varhaiskasvatus ovat keskeisiä toimijoita. Toimintamallien vakiintuminen edellyttää myönteistä asennetta ja myös johtotason toimia. Työntekijöiden toive on, että monialainen yhteistyö lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä on avointa ja tiivistä.

In this study I look at multidisciplinary cooperation between child protection and early childhood education in a situation that child has a child protection and early childhood education is a child protection support. The subject of review is collaborative practices and exchange of information. It aims to form an understanding of the state of cooperation and development needs and to assess practices. This research is a qualitative study of practices. The investigative reference framework is a factual perspective. For the study I am interested on the subjects namely employee´s opinions and practical experiences. I carried out a study in a Finnish major city child protection and early childhood education organizations. In the collection and analysis of the data, I used triangulation method. The data set for the study were open questionnaires (14) and interviews (3). I analyzed the data set on a theoretical basis utilizing theming and mind map tool. There are no established policies in cooperation between child protection and early childhood education. Important information is transmitted from early childhood education to child protection, but both practices and information exchange related development needs are known in both organizations. In early childhood education, it is important to have knowledge of child protection, in order to work there in accordance with the objectives agreed, to support children and family. Good practices include child protection taking the initiative, transmission of information to kindergarten teacher, common starting palaver where goals and continuation are agreed, child protection visits in kindergarten, joint negotiations, keeping the connection and notification of changes. Information interests between child protection´s and early childhood education´s cooperation include child welfare interest, interest in cooperation with parents and the interest of multidisciplinary cooperation. Multidisciplinary cooperation field practices include caring for the welfare of the child, support for parents and family, involvement of workers in joint work, clear and uniform practices, keeping contact and exchanging information. It is important, that the modes of operation are clear and uniform. The subject is socially current, but there is little previous research. It is also important that further cooperation is developed, and the views of both actors are taken into account. Organizational limits and absence of structure must not be an obstacle to the smooth flow of cooperation, for early support for children and families is socially important, and therein child protection and early childhood education are key players. The stabilization of operating models requires positive attitude and management-level actions also. The wish of employees is that multidisciplinary cooperation between child protection and early childhood education is open and concise.