"Minulle sanottiin, että aikuisella on oikeus kadota": Suomalaisesta katoamistapauksesta luodut narratiivit tapauksen rikosuutisoinnissa ja -podcastissa

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen, millaisia narratiiveja suomalaisen miehen katoamistapausta käsittelevä podcastin jakso sekä samaa tapausta käsittelevät rikosuutiset tapauksesta ja kadonneesta luovat. Tutkin, millaista toimijuutta kadonneeseen Saku Inomaahan liitetään, ja kuinka hänen katoamiseensa liittyvät tapahtumat näissä kahdessa eriävässä media-aineistossa esitetään.

Tutkin aineistoani laadullisena tapaustutkimuksena narratiivisen analyysin avulla, eritellen aineistosta esiin nousevia teemoja ja peilaten käytettyjä ilmaisuja tarinan tapahtumiin ja niissä ilmeneviin henkilöiden toimijuutta kuvaaviin ilmaisuihin. Hyödynnän apukäsitteinä valtanarratiivin ja vaihtoehtonarratiivin käsitteitä, ja erittelen aineistossa esiintyviä kerronnan tapoja tarinallisen journalismin määritelmää käyttäen.

Teoreettinen viitekehykseni muodostuu true crime -genreä ja mediaa tarkastelevasta tutkimuksesta, podcastien käsitettä ja alaa kartoittavasta tutkimuksesta, tarkemmin true crime -podcastien ilmiötä esittelevästä tutkimuksesta sekä katoamistapausten uutisoinnin konventioita ja ideaaliuhrin käsitettä selittävästä lähdekirjallisuudesta, sekä viimeisenä tarinallisen journalismin käsitettä ja keinoja selittävästä kirjallisuudesta. Tähän viitekehykseen nojaten yhdistän aineistoni kaksi eriävää media-aineiston tyyppiä samaan analyysiin, vertaillen lopuksi saamiani tuloksia.

Tutkielman kaksiosainen aineisto muodostuu Iltalehden tuottaman podcast-jakson lisäksi neljän eri medialähteen rikosuutisista, jotka käsittävät tapauksesta kirjoitetut uutiset katoamisilmoituksen teosta tämän tutkielman kirjoittamiseen saakka.

Tutkielman tuloksina aineistosta muodostui viisi erillistä narratiivia podcastin jaksolle sekä rikosuutisille. Podcastista nousi hallitsevaksi valtanarratiiviksi kadonnut olosuhteiden uhrina, ja vaihtoehtonarratiiviksi selvittämätön tapaus poliisin epäonnistumisena. Rikosuutisten kolme narratiivia olivat yleisön apuun vetoaminen, unohdettu kadonnut ja kadonnut aktiivisena toimijana. Podcast nosti yleisön huomioon hyvin erilaisia asioita kuin tapausta käsittelevät rikosuutiset, mutta kummatkin hyödynsivät osin samoja lähteitä ja esimerkiksi useita yhteneviä tarinallisen journalismin keinoja. Löytämäni narratiivit olivatkin osittain limittäisiä myös kahden eri aineistomuodon välillä.