"Se vie voimia, kun ei voi elää täysillä": Sukupuoliristiriidan sosiaaliset ulottuvuudet
Ryhtä, Teija (2022)
Ryhtä, Teija
2022
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273920
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen sukupuoliristiriidan sosiaalisten ulottuvuuksien ilmenemistä erikoissairaanhoidon dokumenttiaineistossa. Tutkielman aineisto koostuu osana sukupuoli-identiteetin tutkimusjaksoa toteutettavien elämänkaarihaastatteluiden kirjauksista. Tutkimusjaksolla moniammatillinen erikoissairaanhoidon tiimi kartoittaa sukupuoliristiriitaa kokevan henkilön tilannetta ja sukupuoli-identiteettiä diagnoosin asettamista varten. Sosiaalityöntekijän toteuttama elämänkaarihaastattelu on osa diagnostista prosessia ja kokonaiskuvan muodostamista tutkittavan henkilön tilanteesta. Tarkastelen teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teema-analyysin keinoin sitä, millaisia sukupuoliristiriidan sosiaalisia vaikutuksia kirjauksista löytyy ja mitä vähemmistöstressin piirteitä näissä vaikutuksissa esiintyy. Aineisto koostuu 28 elämänkaarihaastattelun kirjauksesta.
Tutkimus asettuu sosiaalisen konstruktionismin teoreettiseen viitekehykseen, ja vähemmistöstressin teoria toimii teema-analyysia ohjaavana ja tukevana välineenä. Erityisesti hyödynnän sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden vähemmistöstressiä kartoittamaan kehitettyä mittaristoa, minkä lisäksi analyysia tukevat perheen emergenssiteoria ja stigmatisoitujen identiteettien kertomisprosessien malli. Teema-analyysin pääteemat ovat koulunkäynti ja opiskelu, työ ja seurustelusuhteet. Koulunkäynti ja opiskelu -teeman alateemat ovat häirintä, syrjintä ja väkivalta, sukupuolitettujen rakenteiden vaikutukset, sosiaalinen ja psyykkinen kuormitus sekä keskeytyneet opinnot ja transition ajoittaminen. Työ-teeman alla analysoin sukupuolittavan työelämän, sosiaalisen ja psyykkisen kuormituksen ja kertomiseen liittyvien huolten ja transition ajoittamisen alateemoja. Seurustelusuhteet-teeman alateemat ovat sukupuoliristiriita seurustelusuhteen estäjänä, sukupuoliristiriidan käsittely seurustelusuhteessa ja sukupuoliristiriita seurustelusuhteen päättymiseen vaikuttavana tekijänä.
Teema-analyysin tuloksista käy ilmi, että sukupuoliristiriidan sosiaaliset ulottuvuudet esiintyvät aineistossa hyvin moninaisina ja niistä on tunnistettavissa monia vähemmistöstressin piirteitä. Sukupuoliristiriidan sosiaalisista ulottuvuuksista painottuvat haasteet ja kuormitus, mikä näyttäytyy aineiston tuottamisen kontekstissa tarkoituksenmukaisena: sukupuoliristiriitaa kartoitettaessa on luontevaa kuvailla ennen kaikkea sen aiheuttamia haasteita, joita sukupuolenkorjausprosessilla voidaan ratkaista tai lievittää. Vähemmistöstressiteoria selittää monia sukupuoliristiriidan sosiaalisiin ulottuvuuksiin liittyviä haasteita, jotka useimmiten johtuvat yhteiskunnan syrjivistä normeista ja rakenteista. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja tavoitteellisen työskentelyn mahdollistamiseksi sosiaalityön tulee tunnistaa sukupuoliristiriidan sosiaaliset ulottuvuudet sekä niiden yhteys vähemmistöstressiin.
Tutkielma tarjoaa lukijalle lyhyen katsauksen siihen, millaisina sukupuoliristiriidan sosiaaliset ulottuvuudet näyttäytyvät elämänkaarihaastatteluiden kirjauksissa ja millaisia vähemmistöstressin ilmentymiä niissä voidaan havaita. Dokumenttiaineisto ei tavoita suoraan tutkittavien kokemuksia, vaan tarkastelee aihettaan elämänkaarihaastattelun kirjaamisen tuottaman suodattimen lävitse. Tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä vastaamaan kaikkien sukupuoliristiriitaa kokevien henkilöiden tilanteita. In this master’s thesis I study the social dimensions of gender dysphoria appearing in patient documentation related to the medical diagnostic process of gender incongruence. The research data consists of the documents of life history interviews conducted as a part of the diagnostic process. The diagnostic process is an interdisciplinary effort, in which a team of psychiatric and social work professionals examine the situation and the gender identity of the client in order to set a diagnosis of gender identity disorder. A social worker conducts the life history interviews. I study the recorded social effects of gender dysphoria and examples of minority stress in these documents utilising the methods of theory-guided content analysis and thematic analysis. The research data consists of 28 life history interview documents.
The framework of this research is social constructionism, and the theory of minority stress guides and
supports the analysis, with a more specific focus on the gender minority stress and resilience measure. Other utilised theories are the family emergence model and the disclosure process model. The main themes of the thematic analysis are school and studies, employment and intimate relationships. The subthemes in school and studies are a) harassment, discrimination and violence, b) effects of gendered structures, c) social and mental strain and d) discontinued studies and the timing of transition. Under the theme employment I analysea) effects of gendered structures, b) social and mental strain and c) concerns regarding disclosure and the timing of transition. The theme intimate relationships includes subthemes of a) gender dysphoria preventing intimate relationships, b) negotiating gender dysphoria in an intimate relationship and c) gender dysphoria contributing to the ending of an intimate relationship.
The analysis shows that the social dimensions of gender dysphoria appear diversely in the research data,
and many elements of minority stress are recognisable. Challenges and mental and social strain were
emphasised in the data, which partly stems from the context of the life history interviews: in the examination of gender incongruence, it is understandable that the clients would focus on the challenges which they hope to solve or alleviate through transition-related healthcare. The minority stress theory explains many of the challenges associated with the social dimensions of gender dysphoria, which are often inflicted by the discriminatory norms and structures of the society. To improve the overall well-being of gender minorities and to enable effective and goal-oriented work, it is important that social workers recognise the social dimensions of gender dysphoria and their relation to minority stress.
This thesis offers a brief look into how the social dimensions of gender dysphoria appear in the
documentation of life history interviews and what are the occurrences of minority stress found in the
documents. The research data does not reach the direct experiences of the individual clients but views them through the filter of social worker documentation. The conclusions of this thesis cannot be generalised to represent the situations of all individuals with gender incongruence or gender dysphoria.
Tutkimus asettuu sosiaalisen konstruktionismin teoreettiseen viitekehykseen, ja vähemmistöstressin teoria toimii teema-analyysia ohjaavana ja tukevana välineenä. Erityisesti hyödynnän sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden vähemmistöstressiä kartoittamaan kehitettyä mittaristoa, minkä lisäksi analyysia tukevat perheen emergenssiteoria ja stigmatisoitujen identiteettien kertomisprosessien malli. Teema-analyysin pääteemat ovat koulunkäynti ja opiskelu, työ ja seurustelusuhteet. Koulunkäynti ja opiskelu -teeman alateemat ovat häirintä, syrjintä ja väkivalta, sukupuolitettujen rakenteiden vaikutukset, sosiaalinen ja psyykkinen kuormitus sekä keskeytyneet opinnot ja transition ajoittaminen. Työ-teeman alla analysoin sukupuolittavan työelämän, sosiaalisen ja psyykkisen kuormituksen ja kertomiseen liittyvien huolten ja transition ajoittamisen alateemoja. Seurustelusuhteet-teeman alateemat ovat sukupuoliristiriita seurustelusuhteen estäjänä, sukupuoliristiriidan käsittely seurustelusuhteessa ja sukupuoliristiriita seurustelusuhteen päättymiseen vaikuttavana tekijänä.
Teema-analyysin tuloksista käy ilmi, että sukupuoliristiriidan sosiaaliset ulottuvuudet esiintyvät aineistossa hyvin moninaisina ja niistä on tunnistettavissa monia vähemmistöstressin piirteitä. Sukupuoliristiriidan sosiaalisista ulottuvuuksista painottuvat haasteet ja kuormitus, mikä näyttäytyy aineiston tuottamisen kontekstissa tarkoituksenmukaisena: sukupuoliristiriitaa kartoitettaessa on luontevaa kuvailla ennen kaikkea sen aiheuttamia haasteita, joita sukupuolenkorjausprosessilla voidaan ratkaista tai lievittää. Vähemmistöstressiteoria selittää monia sukupuoliristiriidan sosiaalisiin ulottuvuuksiin liittyviä haasteita, jotka useimmiten johtuvat yhteiskunnan syrjivistä normeista ja rakenteista. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja tavoitteellisen työskentelyn mahdollistamiseksi sosiaalityön tulee tunnistaa sukupuoliristiriidan sosiaaliset ulottuvuudet sekä niiden yhteys vähemmistöstressiin.
Tutkielma tarjoaa lukijalle lyhyen katsauksen siihen, millaisina sukupuoliristiriidan sosiaaliset ulottuvuudet näyttäytyvät elämänkaarihaastatteluiden kirjauksissa ja millaisia vähemmistöstressin ilmentymiä niissä voidaan havaita. Dokumenttiaineisto ei tavoita suoraan tutkittavien kokemuksia, vaan tarkastelee aihettaan elämänkaarihaastattelun kirjaamisen tuottaman suodattimen lävitse. Tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä vastaamaan kaikkien sukupuoliristiriitaa kokevien henkilöiden tilanteita.
The framework of this research is social constructionism, and the theory of minority stress guides and
supports the analysis, with a more specific focus on the gender minority stress and resilience measure. Other utilised theories are the family emergence model and the disclosure process model. The main themes of the thematic analysis are school and studies, employment and intimate relationships. The subthemes in school and studies are a) harassment, discrimination and violence, b) effects of gendered structures, c) social and mental strain and d) discontinued studies and the timing of transition. Under the theme employment I analysea) effects of gendered structures, b) social and mental strain and c) concerns regarding disclosure and the timing of transition. The theme intimate relationships includes subthemes of a) gender dysphoria preventing intimate relationships, b) negotiating gender dysphoria in an intimate relationship and c) gender dysphoria contributing to the ending of an intimate relationship.
The analysis shows that the social dimensions of gender dysphoria appear diversely in the research data,
and many elements of minority stress are recognisable. Challenges and mental and social strain were
emphasised in the data, which partly stems from the context of the life history interviews: in the examination of gender incongruence, it is understandable that the clients would focus on the challenges which they hope to solve or alleviate through transition-related healthcare. The minority stress theory explains many of the challenges associated with the social dimensions of gender dysphoria, which are often inflicted by the discriminatory norms and structures of the society. To improve the overall well-being of gender minorities and to enable effective and goal-oriented work, it is important that social workers recognise the social dimensions of gender dysphoria and their relation to minority stress.
This thesis offers a brief look into how the social dimensions of gender dysphoria appear in the
documentation of life history interviews and what are the occurrences of minority stress found in the
documents. The research data does not reach the direct experiences of the individual clients but views them through the filter of social worker documentation. The conclusions of this thesis cannot be generalised to represent the situations of all individuals with gender incongruence or gender dysphoria.