Julkisen arvon johtaminen ja tuottaminen Helsingin älykaupunkihankkeissa
Haavisto, Rasmus (2022)
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273897
Tiivistelmä
Havainnot New Public Managementin väistymisestä ovat 2000-luvulle tultaessa tuoneet esille uudenlaisia teorioita julkisen sektorin johtamisesta. Tämän tutkimuksen keskiössä on Mark H Mooren käynnistämä keskustelu julkisen arvon käsitteestä, ja julkisen arvon ympärille hahmoteltu uusi julkisen sektorin johtamisparadigma. Tarkastelin julkista johtamista toisen 2000-luvun alun trendin, Smart City -ajattelun näkökulmasta. Tutkimus pyrkii selventämään millaisena jatkuvasti muutosten alla toimiva kaupungin johtaminen ja hallinnointi näyttäytyy NPM:n jälkeiseen organisaatioteoriaan peilaten. Samalla tutkimus hyödyntää julkisen arvon teoriaa älykaupunkihankkeiden vaikutusten erittelemisessä.
Aineistoa varten haastattelin viittä Helsingin omistaman Forum Virium Helsingin projektipäällikköä, jotka vastaavat osaltaan Helsingin älykaupunkikehityksestä. Analysoin aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa hyödynsin erityisesti Teresa M Harrisonin ja hänen tutkimusryhmänsä kehittelemää julkisen arvon luokittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin älykaupunkihankkeiden koordinoinnissa on yhtäläisyyksiä julkisen arvon johtamisen (PVM) kanssa. Erityisesti huomio verkostohallinnan keskeisyydestä on älykaupunkihankkeiden kontekstissa osuva. Forum Viriumin toiminta painottuu erilaisiin kokeiluihin ja pilotointiin, ja siten älykaupunkihankkeilla on selkeä yhteys PVM:n arvostamaan oppimiseen, reflektointiin ja kykyyn mukautua. Forum Viriumin projektipäälliköt luovat arvoa luomalla ja ylläpitämällä verkostoja, viestimällä sekä sidosryhmille että medialle, fasilitoimalla kokeilu- ja pilotointitoimintaa sekä koordinoimalla hankkeita näkemyksensä mukaan.
Haastattelemani projektipäälliköt tunnistivat älykaupunkihankkeissa useita julkista arvoa tuottavia mekanismeja. Hankkeissa taloudellista arvoa syntyy eritoten mukana olleille yrityksille referenssivaikutuksen ja pilotointitoiminnan myötä. Kaupungille hankkeet tuottavat poliittis-strategista arvoa, sillä erityisesti alueellisissa hankkeissa kaupunkilaisten mahdollisuudet vaikuttaa moninaistuvat ja lisääntyvät. Lisäksi hankkeiden kokeilevan luonteen kautta kaupunki kerää tietoa, joka auttaa kaupunkia tarjoamaan parempia palveluita ja varautumaan esimerkiksi teknologian kehityksen tuomiin ongelmiin.
Aineistoa varten haastattelin viittä Helsingin omistaman Forum Virium Helsingin projektipäällikköä, jotka vastaavat osaltaan Helsingin älykaupunkikehityksestä. Analysoin aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa hyödynsin erityisesti Teresa M Harrisonin ja hänen tutkimusryhmänsä kehittelemää julkisen arvon luokittelua.
Tutkimuksessa selvisi, että Helsingin älykaupunkihankkeiden koordinoinnissa on yhtäläisyyksiä julkisen arvon johtamisen (PVM) kanssa. Erityisesti huomio verkostohallinnan keskeisyydestä on älykaupunkihankkeiden kontekstissa osuva. Forum Viriumin toiminta painottuu erilaisiin kokeiluihin ja pilotointiin, ja siten älykaupunkihankkeilla on selkeä yhteys PVM:n arvostamaan oppimiseen, reflektointiin ja kykyyn mukautua. Forum Viriumin projektipäälliköt luovat arvoa luomalla ja ylläpitämällä verkostoja, viestimällä sekä sidosryhmille että medialle, fasilitoimalla kokeilu- ja pilotointitoimintaa sekä koordinoimalla hankkeita näkemyksensä mukaan.
Haastattelemani projektipäälliköt tunnistivat älykaupunkihankkeissa useita julkista arvoa tuottavia mekanismeja. Hankkeissa taloudellista arvoa syntyy eritoten mukana olleille yrityksille referenssivaikutuksen ja pilotointitoiminnan myötä. Kaupungille hankkeet tuottavat poliittis-strategista arvoa, sillä erityisesti alueellisissa hankkeissa kaupunkilaisten mahdollisuudet vaikuttaa moninaistuvat ja lisääntyvät. Lisäksi hankkeiden kokeilevan luonteen kautta kaupunki kerää tietoa, joka auttaa kaupunkia tarjoamaan parempia palveluita ja varautumaan esimerkiksi teknologian kehityksen tuomiin ongelmiin.