Mielenterveysongelmista kärsivien lasten tukikeinot varhaiskasvatuksessa: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Lisma, Emmi (2022)
Lisma, Emmi
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273872
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani on kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä toteutettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseni aiheena on se, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta voi tukea mielenterveysongelmista kärsivää lasta varhaiskasvatuksen keinoin.
Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin perusta ja se on kokemus tasapainosta ja hyvinvoinnista. Lapsuusiän mielenterveyden kehittymiseen vaikuttaa moni ulkoinen ja sisäinen tekijä, kuten äidin raskaudenaikainen toiminta, ympäristö- ja sosiaaliset tekijät, lapsen temperamentti, itsesäätelykyky ja varhaiset haitalliset kokemukset.
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen aihetta yhdeksän kansainvälisen artikkelin avulla. Artikkelit käsittelivät trauman kokeneiden lasten kohtaamista, sosioemotionaalisen tuen tarpeessa olevia lapsia sekä masennusta ja ahdistusta. Aineistoa tarkastelin tutkimuskysymykseni avulla: Millaisin keinoin varhaiskasvatuksessa tuetaan mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia?
Tuloksia analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja keskityn aineistosta nouseviin aiheisiin, käsitteisiin ja teemoihin. Aineistosta nousi esiin neljä pääluokkaa, jotka ovat havainnointiin ja arviointiin liittyvät tukikeinot, pedagogisiin ja rakenteellisiin tekijöihin liittyvät tukikeinot, lapseen suoraan kohdistetut tukikeinot ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvät tukikeinot. Eniten artikkeleissa puhuttiin vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä rakenteellisista ja pedagogisista tukikeinoista. Myös suoraan lapseen kohdistettavia tukikeinoja ja erilaisten taitojen kehittymisen tukemista esiintyi paljon.
Jatkotutkimuksen kannalta olisi olennaista kiinnittää huomiota koulutuksesta saadun tiedon riittävyyteen. Myös varhaiskasvattajien käyttämiä tukikeinoja Suomessa olisi tarpeen tutkia lisää.
Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin perusta ja se on kokemus tasapainosta ja hyvinvoinnista. Lapsuusiän mielenterveyden kehittymiseen vaikuttaa moni ulkoinen ja sisäinen tekijä, kuten äidin raskaudenaikainen toiminta, ympäristö- ja sosiaaliset tekijät, lapsen temperamentti, itsesäätelykyky ja varhaiset haitalliset kokemukset.
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen aihetta yhdeksän kansainvälisen artikkelin avulla. Artikkelit käsittelivät trauman kokeneiden lasten kohtaamista, sosioemotionaalisen tuen tarpeessa olevia lapsia sekä masennusta ja ahdistusta. Aineistoa tarkastelin tutkimuskysymykseni avulla: Millaisin keinoin varhaiskasvatuksessa tuetaan mielenterveysongelmista kärsiviä lapsia?
Tuloksia analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja keskityn aineistosta nouseviin aiheisiin, käsitteisiin ja teemoihin. Aineistosta nousi esiin neljä pääluokkaa, jotka ovat havainnointiin ja arviointiin liittyvät tukikeinot, pedagogisiin ja rakenteellisiin tekijöihin liittyvät tukikeinot, lapseen suoraan kohdistetut tukikeinot ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvät tukikeinot. Eniten artikkeleissa puhuttiin vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä rakenteellisista ja pedagogisista tukikeinoista. Myös suoraan lapseen kohdistettavia tukikeinoja ja erilaisten taitojen kehittymisen tukemista esiintyi paljon.
Jatkotutkimuksen kannalta olisi olennaista kiinnittää huomiota koulutuksesta saadun tiedon riittävyyteen. Myös varhaiskasvattajien käyttämiä tukikeinoja Suomessa olisi tarpeen tutkia lisää.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]