Vapautta vai vakautta? : Laadullinen sisällönanalyysi vakiintuvien kuvajournalistien kokemuksesta prekaarista työstä
Valtokari, Eeva (2022)
Valtokari, Eeva
2022
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263695
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on ollut selvittää kuvajournalistien työllistymisen tulevaisuudenkuvaa työkentällä, jossa freelance- ja nollatuntisopimukset ovat yleistyneet, ja aikakautena, jolloin vakituisten työpaikkojen määrä on madaltunut kiihtyvästi kuluvan vuosituhannen aikana. Tutkimuskysymyksinäni tarkastelen, millaiseksi vakiintuva kuvajournalisti kokee prekaarin työn sekä miten kuvajournalistin koulutuksen nähdään vastaavaan työn vaatimuksiin.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani on käytetty lehdistön ja median kentällä tapahtuvaa muutosta, prekaariutta ilmiönä sekä aiempaa tutkimusta journalistien itseymmärryksestä. Tutkielman metodina on käytetty puolistrukturoitua kolmen henkilön teemahaastattelua. Haastatellut henkilöt ovat Tampereen yliopiston kuvajournalismin erikoistumisopintojen joko kandidaatti- tai maisterivaiheen vuoden 2010 jälkeen käyneitä kuvajournalisteja. Iältään haastateltavat olivat 20-30–vuotiaita ja työskennelleet vähintään kahdessa kuvajournalistin koulutusta vastaavassa työpaikassa. Aineisto on kerätty maaliskuussa 2022 videokeskusteluiden avulla.
Tutkimusmetodina olen käyttänyt laadullista sisällönanalyysia. Sain tällä metodilla nostettua aineistosta esiin kaksi teemaa; kokemuksen prekaarista työstä sekä kouluttautumisen merkityksen kokemuksen. Kolmen haastattelun aineisto oli niukka, mutta antoi muutamia johdonmukaisia viitteitä prekaariin työelämään adaptoitumisesta. Tutkimuksen tulokseksi totesin vakiintuvan suomalaisen kuvajournalistin tunnistavan prekaarin työn vaatimuksia ja ymmärtävän kuvajournalismin kentän poikkeavan suuresti entisestä normista. Yliopistokoulutuksen koettiin tukevan kuvajournalistina työskentelyä monilta osin ja antavan kohtuulliset valmiudet työelämään. Sen heikkoutena kuitenkin nähtiin nykyaikaisten työtapojen tunnistaminen ja välittäminen opiskelijoille.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassani on käytetty lehdistön ja median kentällä tapahtuvaa muutosta, prekaariutta ilmiönä sekä aiempaa tutkimusta journalistien itseymmärryksestä. Tutkielman metodina on käytetty puolistrukturoitua kolmen henkilön teemahaastattelua. Haastatellut henkilöt ovat Tampereen yliopiston kuvajournalismin erikoistumisopintojen joko kandidaatti- tai maisterivaiheen vuoden 2010 jälkeen käyneitä kuvajournalisteja. Iältään haastateltavat olivat 20-30–vuotiaita ja työskennelleet vähintään kahdessa kuvajournalistin koulutusta vastaavassa työpaikassa. Aineisto on kerätty maaliskuussa 2022 videokeskusteluiden avulla.
Tutkimusmetodina olen käyttänyt laadullista sisällönanalyysia. Sain tällä metodilla nostettua aineistosta esiin kaksi teemaa; kokemuksen prekaarista työstä sekä kouluttautumisen merkityksen kokemuksen. Kolmen haastattelun aineisto oli niukka, mutta antoi muutamia johdonmukaisia viitteitä prekaariin työelämään adaptoitumisesta. Tutkimuksen tulokseksi totesin vakiintuvan suomalaisen kuvajournalistin tunnistavan prekaarin työn vaatimuksia ja ymmärtävän kuvajournalismin kentän poikkeavan suuresti entisestä normista. Yliopistokoulutuksen koettiin tukevan kuvajournalistina työskentelyä monilta osin ja antavan kohtuulliset valmiudet työelämään. Sen heikkoutena kuitenkin nähtiin nykyaikaisten työtapojen tunnistaminen ja välittäminen opiskelijoille.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8261]