Kasvatuksellinen sensitiivisyys varhaiskasvatuksessa
Ahonen, Susanna (2022)
Ahonen, Susanna
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263760
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat ymmärtävät ja tulkitsevat kasvatuksellisen sensitiivisyyden käsitettä varhaiskasvatuksessa ja sen ilmenemistä arjen erilaisissa kasvatustilanteissa. Lisäksi tutkielman intressinä oli selvittää, mitkä ovat sensitiivisyyden toteutumisen mahdollisuudet ja haasteet kokopäiväpedagogiikkaa toteutettaessa.
Tutkielman aineisto koostui seitsemäntoista osallistujan vastauksista. Aineisto kerättiin Facebookin varhaiskasvatuksen opettajat -ryhmästä sähköisen lomakkeen avulla. Lomake sisälsi taustatietojen lisäksi viisi avointa kysymystä, joista yksi oli metaforan muodostaminen sensitiivisestä varhaiskasvatuksen opettajasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tuloksina syntyi neljä kasvatuksellisen sensitiivisyyden ymmärtämisen luokkaa, jotka olivat eettinen suhtautuminen, yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet, tunnetilojen havainnointi sekä yleinen ilmapiiri ja vuorovaikutus. Kasvatuksellisen sensitiivisyyden toteutumisen kannalta helpoiksi koetut tilanteet jäsentyivät viiteen luokkaan, jotka olivat yksilöllisen kohtaamisen tilanteet, kokopäiväpedagogiikan erilaiset tilanteet, pienryhmätoiminta, tiimin jaettu sensitiivisyys ja yhteisöllisyys sekä kasvattajan oman hyvinvoinnin ja kiireettömyyden tilanteet. Haastavat pedagogiset tilanteet jakaantuivat neljään eri luokkaan, jotka olivat ryhmän toiminta ja resurssit, lapsen yksilölliset tarpeet, kasvattajan oma vireys- tai tunnetila sekä tiimin merkitys, tuki ja toimintatavat. Sensitiivisen opettajan metaforien kautta rakentui turvallisen ja suunnitelmallisen opettajuuden kuva.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan esittää, että kasvatuksellinen sensitiivisyys ymmärretään monimuotoisena ilmiönä, jossa ovat läsnä vuorovaikutuksen laatu, tunteiden keskeinen merkitys kasvatusvuorovaikutuksen prosesseissa, lapsen yksilöllisyyden ymmärtäminen ja suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen. Kasvatuksellisen sensitiivisyyden toteutumisella on yhteytensä työoloihin ja työn organisointiin liittyviin tekijöihin, joiden tunnistaminen ja purkaminen ovat tärkeässä osassa kasvatuksellisen sensitiivisyyden tarkastelua.
Tutkielman aineisto koostui seitsemäntoista osallistujan vastauksista. Aineisto kerättiin Facebookin varhaiskasvatuksen opettajat -ryhmästä sähköisen lomakkeen avulla. Lomake sisälsi taustatietojen lisäksi viisi avointa kysymystä, joista yksi oli metaforan muodostaminen sensitiivisestä varhaiskasvatuksen opettajasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tuloksina syntyi neljä kasvatuksellisen sensitiivisyyden ymmärtämisen luokkaa, jotka olivat eettinen suhtautuminen, yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet, tunnetilojen havainnointi sekä yleinen ilmapiiri ja vuorovaikutus. Kasvatuksellisen sensitiivisyyden toteutumisen kannalta helpoiksi koetut tilanteet jäsentyivät viiteen luokkaan, jotka olivat yksilöllisen kohtaamisen tilanteet, kokopäiväpedagogiikan erilaiset tilanteet, pienryhmätoiminta, tiimin jaettu sensitiivisyys ja yhteisöllisyys sekä kasvattajan oman hyvinvoinnin ja kiireettömyyden tilanteet. Haastavat pedagogiset tilanteet jakaantuivat neljään eri luokkaan, jotka olivat ryhmän toiminta ja resurssit, lapsen yksilölliset tarpeet, kasvattajan oma vireys- tai tunnetila sekä tiimin merkitys, tuki ja toimintatavat. Sensitiivisen opettajan metaforien kautta rakentui turvallisen ja suunnitelmallisen opettajuuden kuva.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan esittää, että kasvatuksellinen sensitiivisyys ymmärretään monimuotoisena ilmiönä, jossa ovat läsnä vuorovaikutuksen laatu, tunteiden keskeinen merkitys kasvatusvuorovaikutuksen prosesseissa, lapsen yksilöllisyyden ymmärtäminen ja suunnitelmallisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen. Kasvatuksellisen sensitiivisyyden toteutumisella on yhteytensä työoloihin ja työn organisointiin liittyviin tekijöihin, joiden tunnistaminen ja purkaminen ovat tärkeässä osassa kasvatuksellisen sensitiivisyyden tarkastelua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]