”Se on keskellä ei-mitään – mutta siellä on kaikki” : Kaupungista Inarin kuntaan muuttaneiden näkemyksiä arjesta, kuulumisesta ja asuinpaikkaan kiinnittymisestä
Salla, Janhonen (2022)
Salla, Janhonen
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263717
Tiivistelmä
Inari on harvinainen kunta Lapin maakunnassa. Väestökadosta kärsivän maakunnan yksi pohjoisimmista kunnista onnistuu olemaan muuttovoittoinen, vaikka se on ”keskellä ei-mitään”.
Tutkimuksessa tarkastellaan kaupungista Inarin kuntaan muuttaneiden ihmisten arkea. Tavoitteena on selvittää Inariin muuttajien muuttomotiiveja, kuntaan jäämisen syitä sekä kokemuksia arjesta, paikallisyhteisöön kuulumisesta ja asuinpaikkaan kiinnittymisestä. Tarkoituksena on antaa ääni niille, joille Inarin kunta on pitkäaikainen koti ja arjen elinympäristö – ei vain sattumalta valittu lomakohde. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu ensisijaisesti Rita Felskin teoriasta, jonka mukaan arki koostuu kolmesta ulottuvuudesta: ajallisuudesta (repetition), tilallisuudesta (home; sense of home) ja modaalisuudesta (habit). Lisäksi arjen elinympäristön, kuulumisen, paikkaan kiinnittymisen ja paikallisidentiteetin käsitteet ovat keskeinen osa tutkimuksen teoreettista viitekehystä.
Tutkimusaineisto koostuu kuuden ihmisen teemahaastatteluista. He ovat työikäisiä ihmisiä, joilla on vahva kaupunkilaistausta. Haastattelut on toteutettu Inarin kunnassa vuoden 2020 touko-kesäkuussa. Haastattelujen lisäksi aineistoa on täydennetty osallistuvalla havainnoinnilla, jota on tehty Inarissa vuoden 2020 tammi-syyskuun välisenä aikana. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Muuttajien muuttomotiivit ovat olleet moninaisia. Muuton taustalla on ollut sekä Inarin kuntaan vetäviä että kaupungista poistyöntäviä motiiveja. Pääasialliset muuttomotiivit liittyivät työ- ja koulutusmahdollisuuksiin, asuinympäristön fyysisiin ominaisuuksiin sekä muuton mahdollistaman elämänmuutoksen tekemiseen. Kaupungista pois työnsivät esimerkiksi liikenne, hektisyys, melu, asumisen ahtaus, ihmisten kasvottomuus, luonnonläheisyyden puute sekä kaupunkiympäristön suorituskeskeisyys. Osalle muutto toimi irtiottona kaupungin oravanpyörästä, ja mahdollisti rauhoittumista ja itsetutkiskelua.
Inarin kunta nähdään kotina ja hyvänä asuinympäristönä esimerkiksi sen turvallisuuden, rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden vuoksi. Arjen keskeisiä tiloja ovat koti, työpaikka, luonto, kunnan peruspalvelut sekä sosiaalinen media. Ajallisuuden näkökulmasta muuttajien arki näyttäytyy pääosin rauhallisena ja kiireettömänä. Erityisesti työ, vuodenajat sekä niiden mukana vaihtuvat sääolosuhteet ja valon määrä rytmittävät arkea. Vuodenajat ja luonnon läsnäolo vaikuttavat myös arjen rutiineihin ja toiminnan laatuun. Muuttajat kokevat arkensa pääasiassa hyväksi ja mielekkääksi. Arjessa tapahtuvan toiminnan mielekkyyttä luovat viihtyisä koti, työ, harrastukset, luonnonrauha sekä ihmissuhteet, kuten perhe, ystävät ja naapurit.
Muuttajat kokevat, että muutto on parantanut heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, vahvistanut luontoyhteyttä sekä muuttanut kulutustottumuksia ja käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä. Myös sosiaalisten suhteiden määrä on kasvanut. Syvempien ihmissuhteiden luominen koetaan kuitenkin haastavaksi. Muuttajat kokevat, että paikallisyhteisöön on vaikea päästä mukaan. Kunnassa eletyn ajan pituudesta riippumatta muuttajat kokevat olevansa ulkopuolisia ja ”junantuomia”. Muuttajat kuitenkin suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti, eikä heillä ole kiinnostusta palata vanhaan kaupunkielämään. Inarin kunnan sekä muiden maaseutualueiden tulevaisuus kuitenkin mietityttävät. Erityisesti kunnan vuokra-asuntojen, työpaikkojen sekä palvelujen tarjontaa toivotaan kehitettävän, jotta kunta säilyisi jatkossakin vetovoimaisena ja elinvoimaisena. Inarin toivotaan kuitenkin säilyvän rauhallisena kuntana, jossa sekä ihmisillä että luonnolla on tulevaisuudessa tilaa olla ja hengittää.
Tutkimuksessa tarkastellaan kaupungista Inarin kuntaan muuttaneiden ihmisten arkea. Tavoitteena on selvittää Inariin muuttajien muuttomotiiveja, kuntaan jäämisen syitä sekä kokemuksia arjesta, paikallisyhteisöön kuulumisesta ja asuinpaikkaan kiinnittymisestä. Tarkoituksena on antaa ääni niille, joille Inarin kunta on pitkäaikainen koti ja arjen elinympäristö – ei vain sattumalta valittu lomakohde. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu ensisijaisesti Rita Felskin teoriasta, jonka mukaan arki koostuu kolmesta ulottuvuudesta: ajallisuudesta (repetition), tilallisuudesta (home; sense of home) ja modaalisuudesta (habit). Lisäksi arjen elinympäristön, kuulumisen, paikkaan kiinnittymisen ja paikallisidentiteetin käsitteet ovat keskeinen osa tutkimuksen teoreettista viitekehystä.
Tutkimusaineisto koostuu kuuden ihmisen teemahaastatteluista. He ovat työikäisiä ihmisiä, joilla on vahva kaupunkilaistausta. Haastattelut on toteutettu Inarin kunnassa vuoden 2020 touko-kesäkuussa. Haastattelujen lisäksi aineistoa on täydennetty osallistuvalla havainnoinnilla, jota on tehty Inarissa vuoden 2020 tammi-syyskuun välisenä aikana. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Muuttajien muuttomotiivit ovat olleet moninaisia. Muuton taustalla on ollut sekä Inarin kuntaan vetäviä että kaupungista poistyöntäviä motiiveja. Pääasialliset muuttomotiivit liittyivät työ- ja koulutusmahdollisuuksiin, asuinympäristön fyysisiin ominaisuuksiin sekä muuton mahdollistaman elämänmuutoksen tekemiseen. Kaupungista pois työnsivät esimerkiksi liikenne, hektisyys, melu, asumisen ahtaus, ihmisten kasvottomuus, luonnonläheisyyden puute sekä kaupunkiympäristön suorituskeskeisyys. Osalle muutto toimi irtiottona kaupungin oravanpyörästä, ja mahdollisti rauhoittumista ja itsetutkiskelua.
Inarin kunta nähdään kotina ja hyvänä asuinympäristönä esimerkiksi sen turvallisuuden, rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden vuoksi. Arjen keskeisiä tiloja ovat koti, työpaikka, luonto, kunnan peruspalvelut sekä sosiaalinen media. Ajallisuuden näkökulmasta muuttajien arki näyttäytyy pääosin rauhallisena ja kiireettömänä. Erityisesti työ, vuodenajat sekä niiden mukana vaihtuvat sääolosuhteet ja valon määrä rytmittävät arkea. Vuodenajat ja luonnon läsnäolo vaikuttavat myös arjen rutiineihin ja toiminnan laatuun. Muuttajat kokevat arkensa pääasiassa hyväksi ja mielekkääksi. Arjessa tapahtuvan toiminnan mielekkyyttä luovat viihtyisä koti, työ, harrastukset, luonnonrauha sekä ihmissuhteet, kuten perhe, ystävät ja naapurit.
Muuttajat kokevat, että muutto on parantanut heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, vahvistanut luontoyhteyttä sekä muuttanut kulutustottumuksia ja käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä. Myös sosiaalisten suhteiden määrä on kasvanut. Syvempien ihmissuhteiden luominen koetaan kuitenkin haastavaksi. Muuttajat kokevat, että paikallisyhteisöön on vaikea päästä mukaan. Kunnassa eletyn ajan pituudesta riippumatta muuttajat kokevat olevansa ulkopuolisia ja ”junantuomia”. Muuttajat kuitenkin suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti, eikä heillä ole kiinnostusta palata vanhaan kaupunkielämään. Inarin kunnan sekä muiden maaseutualueiden tulevaisuus kuitenkin mietityttävät. Erityisesti kunnan vuokra-asuntojen, työpaikkojen sekä palvelujen tarjontaa toivotaan kehitettävän, jotta kunta säilyisi jatkossakin vetovoimaisena ja elinvoimaisena. Inarin toivotaan kuitenkin säilyvän rauhallisena kuntana, jossa sekä ihmisillä että luonnolla on tulevaisuudessa tilaa olla ja hengittää.