"Mitä enemmän mä tätä teen, sitä varmempi mä tästä oon": Positiivinen pedagogiikka englanninopettajien toteuttamana ja kokemana
Lappalainen, Sara (2022)
Lappalainen, Sara
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273843
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin positiivisen pedagogiikan käyttöä englannin opetuksessa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, miten englanninopettajat määrittelevät positiivisen pedagogiikan, millä tavoin he ovat toteuttaneet positiivista pedagogiikkaa opetuksessaan ja millaisia kokemuksia heillä on positiivisen pedagogiikan käytöstä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan teorioista painottaen erityisesti Seligmanin (2011) PERMA-teoriaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla syystalvella 2021–2022. Tutkimukseen osallistui seitsemän peruskoulussa työskentelevää englannin aineenopettajaa, jotka käyttivät opetuksessaan positiivista pedagogiikkaa. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Opettajat ajattelivat positiivisen pedagogiikan tarkoittavan opettajan kokonaisvaltaista asennetta ja ajattelutapaa, myönteistä vuorovaikutusta ja ilmapiiriä sekä hyvän huomaamista. Opettajat käyttivät työssään useita positiivisen pedagogiikan työtapoja, vaikka positiivinen pedagogiikka yleisesti koettiinkin enemmän kokonaisvaltaisena ajattelumallina kuin yksittäisinä harjoituksina. Opettajien käyttämät positiivisen pedagogiikan elementit olivat myönteiset tunteet, läsnäolo- ja rauhoittumistaidot, ihmissuhde- ja tunnetaidot, oppilaan kohtaaminen, luonteenvahvuudet, tavoitteellisuus ja oppilaan osallisuuden tukeminen sekä myönteinen palaute ja arviointi. Erityisesti opettajat painottivat luonteenvahvuuksia, oppilaan kohtaamista sekä myönteistä palautetta ja arviointia.
Tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat positiivisen pedagogiikan pääosin voimavarana ja työhyvinvointia vahvistavana tekijänä. Sen arvioitiin vaikuttaneen myönteisesti myös yksittäisiin oppilaisiin, oppilasryhmien ilmapiiriin, oppilaiden keskinäisiin suhteisiin sekä opettaja-oppilassuhteeseen. Haasteena opettajat kokivat omat riittämättömyyden kokemukset ja suuret oppilasmäärät. Positiivisen pedagogiikan käytön ei koettu kuitenkaan juurikaan kuormittavan, ja sen yhdistäminen englannin opetukseen oli opettajien mukaan luontevaa.
Tutkimustulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa viitaten siihen, että positiivisen pedagogiikan avulla voidaan vahvistaa oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä siihen, että positiivisella pedagogiikalla voitaisiin vahvistaa myös opettajien työhyvinvointia, joka on tällä hetkellä yhteiskunnallisesti puhututtava aihe.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan teorioista painottaen erityisesti Seligmanin (2011) PERMA-teoriaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla syystalvella 2021–2022. Tutkimukseen osallistui seitsemän peruskoulussa työskentelevää englannin aineenopettajaa, jotka käyttivät opetuksessaan positiivista pedagogiikkaa. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Opettajat ajattelivat positiivisen pedagogiikan tarkoittavan opettajan kokonaisvaltaista asennetta ja ajattelutapaa, myönteistä vuorovaikutusta ja ilmapiiriä sekä hyvän huomaamista. Opettajat käyttivät työssään useita positiivisen pedagogiikan työtapoja, vaikka positiivinen pedagogiikka yleisesti koettiinkin enemmän kokonaisvaltaisena ajattelumallina kuin yksittäisinä harjoituksina. Opettajien käyttämät positiivisen pedagogiikan elementit olivat myönteiset tunteet, läsnäolo- ja rauhoittumistaidot, ihmissuhde- ja tunnetaidot, oppilaan kohtaaminen, luonteenvahvuudet, tavoitteellisuus ja oppilaan osallisuuden tukeminen sekä myönteinen palaute ja arviointi. Erityisesti opettajat painottivat luonteenvahvuuksia, oppilaan kohtaamista sekä myönteistä palautetta ja arviointia.
Tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat positiivisen pedagogiikan pääosin voimavarana ja työhyvinvointia vahvistavana tekijänä. Sen arvioitiin vaikuttaneen myönteisesti myös yksittäisiin oppilaisiin, oppilasryhmien ilmapiiriin, oppilaiden keskinäisiin suhteisiin sekä opettaja-oppilassuhteeseen. Haasteena opettajat kokivat omat riittämättömyyden kokemukset ja suuret oppilasmäärät. Positiivisen pedagogiikan käytön ei koettu kuitenkaan juurikaan kuormittavan, ja sen yhdistäminen englannin opetukseen oli opettajien mukaan luontevaa.
Tutkimustulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa viitaten siihen, että positiivisen pedagogiikan avulla voidaan vahvistaa oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä siihen, että positiivisella pedagogiikalla voitaisiin vahvistaa myös opettajien työhyvinvointia, joka on tällä hetkellä yhteiskunnallisesti puhututtava aihe.