Asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen kielentämisen keinoin
Majaniemi, Sanna (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273867
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten asiantuntijuuden kehittymistä voisi tukea kielentämisen keinoin. Kielentäminen on erityisesti matematiikan ja kielten opetukseen kehitelty menetelmä, jolla tarkoitetaan omien ajatusten esittämistä esimerkiksi suullisesti tai kirjallisesti. Kielentämistä on tutkittu paljon formaalin oppimisen kontekstissa, mutta ei juurikaan työelämän näkökulmasta osana uusien työntekijöiden perehdytystoimintaa ja asiantuntijuuden kehittymistä. Asiantuntijuudella tarkoitetaan tutkimuksen yhteydessä yleensä työelämässä kertyvää osaamista, jota asiantuntija kykenee soveltamaan vaihtelevissa ongelmanratkaisutilanteissa reflektoimalla aikaisempia kokemuksiaan.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen toimintatutkimus. Toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti tutkimuksessa kehitettiin teoreettisen tiedon lisäksi käytäntöä, jonka lopputuloksena muotoutui kielentämistehtävä uusien työntekijöiden perehdytystoiminnan tueksi. Tutkimus koostui kahdesta syklistä, joissa vuorottelivat toimintatutkimuksen vaiheet. Tutkimuksen aineisto koostui tutkimuksen aikana kehitetystä kielentämistehtävästä, tutkimuspäiväkirjasta, omista havainnoistani ja keväällä 2022 pidetyistä teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin temaattisen teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmien mukaan.
Tutkimuksen perusteella kielentämismenetelmä sopii asiantuntijuuden kehittymisen tueksi. Kielentäminen tuki uutta työntekijää reflektoimaan omaa toimintaansa ja ajatuksiaan, mikä johti oppimiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen. Tutkimuksen aikana kehitetty kielentämistehtävä osoittautui sopivaksi tavaksi soveltaa kielentämismenetelmää osana perehdytystoimintaa kielentämistehtävän monipuolisuuden ja autenttisuuden vuoksi. Lisäksi kielentämistehtävä mahdollisti kokeneemman työntekijän ja uuden työntekijän välisen keskustelun, jolla oli positiivinen vaikutus asiantuntijuuden kehittymiselle.
Toisaalta kielentämismenetelmän soveltaminen täysin kokemattomien työntekijöiden perehdytyksessä osoittautui ongelmalliseksi. Tämän vuoksi kielentämismenetelmä soveltuu parhaiten perehdytystoiminnan loppuvaiheeseen, jolloin työntekijälle on jo kertynyt hieman kokemusta työtehtävistä. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että kielentämismenetelmän avulla uusi työntekijä reflektoi toimintaansa ja kehitti osaamistaan, mutta myös perehdyttäjänä toiminut toimintatutkija kehitti omaa perehdytystoimintaansa.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen toimintatutkimus. Toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti tutkimuksessa kehitettiin teoreettisen tiedon lisäksi käytäntöä, jonka lopputuloksena muotoutui kielentämistehtävä uusien työntekijöiden perehdytystoiminnan tueksi. Tutkimus koostui kahdesta syklistä, joissa vuorottelivat toimintatutkimuksen vaiheet. Tutkimuksen aineisto koostui tutkimuksen aikana kehitetystä kielentämistehtävästä, tutkimuspäiväkirjasta, omista havainnoistani ja keväällä 2022 pidetyistä teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin temaattisen teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmien mukaan.
Tutkimuksen perusteella kielentämismenetelmä sopii asiantuntijuuden kehittymisen tueksi. Kielentäminen tuki uutta työntekijää reflektoimaan omaa toimintaansa ja ajatuksiaan, mikä johti oppimiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen. Tutkimuksen aikana kehitetty kielentämistehtävä osoittautui sopivaksi tavaksi soveltaa kielentämismenetelmää osana perehdytystoimintaa kielentämistehtävän monipuolisuuden ja autenttisuuden vuoksi. Lisäksi kielentämistehtävä mahdollisti kokeneemman työntekijän ja uuden työntekijän välisen keskustelun, jolla oli positiivinen vaikutus asiantuntijuuden kehittymiselle.
Toisaalta kielentämismenetelmän soveltaminen täysin kokemattomien työntekijöiden perehdytyksessä osoittautui ongelmalliseksi. Tämän vuoksi kielentämismenetelmä soveltuu parhaiten perehdytystoiminnan loppuvaiheeseen, jolloin työntekijälle on jo kertynyt hieman kokemusta työtehtävistä. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että kielentämismenetelmän avulla uusi työntekijä reflektoi toimintaansa ja kehitti osaamistaan, mutta myös perehdyttäjänä toiminut toimintatutkija kehitti omaa perehdytystoimintaansa.