Kriisiviestintä poikkeustilassa : hallituksen pääväitteet ja retoriset keinot

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee hallituksen koronapandemiaan liittyvän kriisiviestinnän retoriikkaa keväällä 2020. Aineisto koostuu ministerien kirjoittamista kolumneista ja hallituksen pitämistä tiedotustilaisuuksista, ja se on kerätty aikaväliltä 12.3.–16.6.2020, jolloin Suomessa oli voimassa poikkeusolot. Suomalaisten luottamus hallitukseen oli keväällä 2020 voimakkaampaa kuin aikoihin, vaikka hallitus oli tehnyt erityisen voimakkaita toimia koronapandemian hillitsemiseksi. Siksi on kiinnostavaa selvittää, millaista hallituksen viestintä kevään aikana oli ja millä tavoin se vakuutti kuulijansa.

Tutkielmassa pyrin selvittämään, millaista retoriikkaa hallitus käytti kriisiviestinnässään. Tarkastelen sekä viestinnän sisältöä että sen muotoa, ja pyrin saamaan yleiskuvan hallituksen kriisiviestinnästä. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Mitkä ovat aineiston keskeisimmät väitteet ja millaisia niiden tavoitteet ovat kriisiviestinnän näkökulmasta? 2.Millaisia retorisia keinoja hallituksen käyttämässä kielessä esiintyy ja mitä niillä tehdään? 3. Millainen kokonaiskuva hallituksen kriisiviestinnästä aineiston perusteella syntyy?

Teoreettinen viitekehys koostuu diskurssin tutkimuksesta, retoriikasta ja argumenttianalyysista sekä työn kannalta keskeisistä käsitteistä kriisiviestintä ja poliittinen viestintä. Diskurssin tutkimuksen periaatteet ohjaavat analyysia, joten työ asettuu myös lingvistisen tekstintutkimuksen piiriin. Analyysiluku jakautuu argumentaation sisältöön ja muotoon. Ensimmäinen analyysiosuus hyödyntää argumenttianalyysia ja kriisiviestinnän teoreettista tietoa. Toisessa analyysiosassa syvennän saamiani tuloksia hyödyntäen sekä retorisen diskurssianalyysin että Chaïm Perelmanin ja L. Olbrechts-Tytecan retorisen analyysin työkaluja.

Ensimmäisessä analyysiosassa selvitän aineiston keskeisimmät sisällöt teema-analyysin avulla. Analyysia ohjailee argumenttianalyysi sekä teoreettinen tieto kriisiviestinnästä. Argumenttianalyysin avulla erotan aineistosta väitteet ja jaottelen ne kriisiviestinnän päästrategioiksi nimettyihin kategorioihin, jotka ovat maineenhallinta, sopeuttava viestintä ja ohjeistaminen. Kategorisoinnin jälkeen väitteistä syntyy teemoja, jotka nimeän pääväitteiksi. Hallituksen viestinnässä maineenhallinnan rooli korostuu, ja havaitsen sen limittyvän sopeuttavan viestinnän kanssa. Ohjeistavaa viestintää aineistosta löytyy vähiten. Maineenhallinnan pääväitteistä välittyy hallituksen tarve pitää yllä legitimiteettiään sekä tuoda esiin suhtautumistaan tilanteeseen ja kansalaisiin. Sopeuttavassa viestinnässä korostuu myötätunnon osoittaminen sekä yhteishengen luominen kertomalla, että kriisistä selvitään yhteisvoimin. Ohjeistavassa viestinnässä hallitus kehottaa ihmisiä noudattamaan ohjeita ja ottamaan rajoitukset tosissaan. Lisäksi hallitus muistuttaa yhteisestä vastuusta.

Retorisessa analyysissa keskityn argumentaation muotoon eli kielellisiin valintoihin, jotka vahvistavat viestinnän retoriikkaa. Löydän aineistosta retorisia keinoja, jotka jaottelen esittäjään liittyvään retoriikkaan ja asiaan liittyvään retoriikkaan. Esittäjään liittyvään retoriikkaan kuuluvat seuraavat retoriset keinot: konsensuksella vakuuttaminen, asiantuntijan lausunnolla vakuuttaminen, liittoutumisasteen säätely ja etäännyttäminen omista intresseistä. Asiaan liittyvään retoriikkaan kuuluvia retorisia keinoja ovat tosiasiat puhuvat puolestaan, määrällistäminen, ääri-ilmaukset, toisto sekä oletettuun vasta-argumenttiin varautuminen. Retoriset keinot ovat joskus hienovaraisiakin kielellisiä keinoja, joilla kuitenkin tehdään suuria asioita. Aineistossa kielellisillä valinnoilla luodaan ryhmiä ja vahvistetaan yhteishenkeä, häivytetään puhujan roolia tapahtumissa, tehdään asioista välttämättömyyksiä ja itsestäänselvyyksiä, luodaan kontrollin tunnetta ja velvoitetaan ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla. Retoriikan avulla jostakin asiasta tehdään hyvin tärkeä ja muistettava ja toisesta taas vähemmän merkityksellinen. Kielen avulla luodaan todellisuutta, jossa argumentoijan väitteet ovat totuuksia.

Kun sisällön ja muodon eli väitteet ja retoriset keinot yhdistää, hallituksen viestinnästä on mahdollista luoda yleiskuva. Syntyneen yleiskuvan mukaan hallituksen viestinnällä pyritään tuomaan esiin läpinäkyvyyttä, yhtenäisyyttä, määrätietoisuutta, asiantuntijuutta, jämäkkyyttä sekä vaihtelevassa suhteessa etäisyyttä ja läheisyyttä. Luonnehdinnat koostan etsimällä yhdistäviä teemoja pääväitteiden ja retoristen keinojen väliltä.

Koronapandemia on ollut Suomessa täysin poikkeuksellinen kriisiviestintää vaativa tilanne, eikä sitä ole vielä viestinnän näkökulmasta ehditty paljoa tutkia. Kansalaisten suhtautumista hallitukseen mitanneessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että suomalaiset ovat luottaneet hallitukseen poikkeuksellisen paljon keväällä 2020. Kun jossakin asiassa onnistutaan, täytyy selvittää syyt onnistumisen takana, jotta samanlaisen menestyksen voisi saavuttaa tulevissa vastaavissa tilanteissa. Tutkielman tulosten perusteella voi sanoa, että hallituksen viestinnällä on roolinsa kansalaisten luottamuksen herättämisessä. Kansainväliseksi ilmiöksi on havaittu rally around the flag -ilmiö eli lipun ympärille ryhmittäytyminen. Sama ilmiö havaittiin Suomessa, ja tämän tutkimuksen mukaan viestintä tuki ilmiön syntymistä.