Luokanopettajien kokemuksia museoyhteistyön tilasta ja tulevaisuudesta
Lylynoja, Roosa (2022)
Lylynoja, Roosa
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273842
Tiivistelmä
Tässä kasvatustieteellisessä pro gradussa tutkitaan luokanopettajien kokemuksia peruskoulun ja museon yhteistyöstä. Tutkimuskysymykset liittyvät luokanopettajien kokemuksiin museoyhteistyön heikkouksista ja vahvuuksista sekä näkemyksiin yhteistyön tulevaisuuteen liittyvistä uhista ja mahdollisuuksista. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisina opettajan kokemukset näyttäytyvät suhteessa opettajien henkilökohtaiseen museosuhteeseen ja koulun maantieteelliseen sijaintiin.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja sitä ohjaa fenomenologinen tutkimusote. Tutkimuksen aineistona toimii seitsemän luokanopettajan haastattelut, joita analysoidaan aineistolähtöistä sisällönanalyysiä mukaillen. Haastatteluihin osallistuneet opettajat työskentelevät eri paikkakunnilla, mikä tarjoaa pohjan myös maantieteellisten erojen tarkastelulle.
Tutkimuksen perusteella opettajat kokivat yhteistyön monipuolistavan kouluarkea, museon olevan hyvä oppimisympäristö, yhteistyön toteutuksen olevan ajoittain sujuvaa ja yhteistyöhön liittyvän lisäksi joitakin oppimisen tiedollisten sisältöjen ulkopuolisia hyötyjä. Yhteistyötä heikentävien tekijöiden koettiin liittyvän museon ajoittaiseen vastaamattomuuteen peruskoulun tarpeeseen, käytännön toteutukseen liittyviin haasteisiin, oppilasaineksen haastavuuteen liittyviin ongelmiin ja opettajien ajan ja jaksamisen puutteeseen. Muut yhteistyöhön heikentävästi tai vahvistavasti vaikuttavat tekijät liittyivät opettajien persoonaan ja kiinnostuksenkohteisiin, työyhteisön ilmapiiriin, museon laatuun ja prioriteetteihin, digitalisaatioon, yhteistyön osapuolien maantieteellisiin sijainteihin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
Yhteistyöhön liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia nähtiin etenkin digitalisaatiossa, opettajien työn helpottamisessa, osapuolien välisen kuilun kaventamisessa ja resursseihin liittyvissä kehitysajatuksissa. Tulevaisuuden uhkia koettiin olevan nykyisten olosuhteiden heikkeneminen ja yhteistyöhön negatiivisesti vaikuttavien trendien jatkuminen.
Opettajien henkilökohtaisen museosuhteen tiiviys näytti ilmenevän aktiivisuutena ja oma-aloitteisuutena museoyhteistyön toteuttamisessa. Opettajan koulun maantieteellinen sijainti näytti vaikuttavan museoyhteistyön luonteeseen ja koettuihin yhteistyön tavoitteisiin.
Vaikuttaisi siltä, että opettajat kokevat yhteistyön monipuolisena ja antoisana. Koetut haasteet liittyivät lähinnä yhteistyön toteutumista jarruttaviin tekijöihin eivätkä niinkään ongelmiin yhteistyön sisällä. Tahtotila yhteistyön kehittämiselle välittyy selvänä ja tämä tutkimus voikin osaltaan tarjota kehitystyön tueksi lisää näkökulmia ja tarttumapintaa. The aim of this thesis is to offer insight into teachers' experiences regarding school-museum interaction. The study examines teachers' views on factors that influence the co-operation and its future. The study also examines whether the teachers' personal perspectives on museums or locations of the schools affect their views or experiences.
This research is qualitative, and data is analysed using content analysis. The research data consists of seven teacher interviews.
According to this study, the main factors that have a positive effect on the co-operation are: the school-museum co-operation diversifies everyday teaching, museums are valuable learning environments, some factors make work between the parties effortless and there are some additional benefits besides the learning results. Negatively influencing factors were the failure of museums to respond to schools' needs, practical difficulties, difficulties regarding challenging students and student safety and the lack of teachers' time and energy. Other factors were teachers' own personas and interests, work environments, the quality and priorities of museums, digitalization, locations, and political environments.
Teachers saw hope in digitalization, easing teachers' workload, bringing two parties closer together and more effectively directing resources. Weakening of the current environment and the continuation of negative trends were seen as potential future challenges.
Devoted personal perspectives of teachers on museums seemed to result in a more active participation, whereas the schools' locations seemed to affect the co-operation goals. The results show that while co-operation requires effort of both parties, it is highly valued and the motivation to develop used practises further is apparent.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja sitä ohjaa fenomenologinen tutkimusote. Tutkimuksen aineistona toimii seitsemän luokanopettajan haastattelut, joita analysoidaan aineistolähtöistä sisällönanalyysiä mukaillen. Haastatteluihin osallistuneet opettajat työskentelevät eri paikkakunnilla, mikä tarjoaa pohjan myös maantieteellisten erojen tarkastelulle.
Tutkimuksen perusteella opettajat kokivat yhteistyön monipuolistavan kouluarkea, museon olevan hyvä oppimisympäristö, yhteistyön toteutuksen olevan ajoittain sujuvaa ja yhteistyöhön liittyvän lisäksi joitakin oppimisen tiedollisten sisältöjen ulkopuolisia hyötyjä. Yhteistyötä heikentävien tekijöiden koettiin liittyvän museon ajoittaiseen vastaamattomuuteen peruskoulun tarpeeseen, käytännön toteutukseen liittyviin haasteisiin, oppilasaineksen haastavuuteen liittyviin ongelmiin ja opettajien ajan ja jaksamisen puutteeseen. Muut yhteistyöhön heikentävästi tai vahvistavasti vaikuttavat tekijät liittyivät opettajien persoonaan ja kiinnostuksenkohteisiin, työyhteisön ilmapiiriin, museon laatuun ja prioriteetteihin, digitalisaatioon, yhteistyön osapuolien maantieteellisiin sijainteihin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
Yhteistyöhön liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia nähtiin etenkin digitalisaatiossa, opettajien työn helpottamisessa, osapuolien välisen kuilun kaventamisessa ja resursseihin liittyvissä kehitysajatuksissa. Tulevaisuuden uhkia koettiin olevan nykyisten olosuhteiden heikkeneminen ja yhteistyöhön negatiivisesti vaikuttavien trendien jatkuminen.
Opettajien henkilökohtaisen museosuhteen tiiviys näytti ilmenevän aktiivisuutena ja oma-aloitteisuutena museoyhteistyön toteuttamisessa. Opettajan koulun maantieteellinen sijainti näytti vaikuttavan museoyhteistyön luonteeseen ja koettuihin yhteistyön tavoitteisiin.
Vaikuttaisi siltä, että opettajat kokevat yhteistyön monipuolisena ja antoisana. Koetut haasteet liittyivät lähinnä yhteistyön toteutumista jarruttaviin tekijöihin eivätkä niinkään ongelmiin yhteistyön sisällä. Tahtotila yhteistyön kehittämiselle välittyy selvänä ja tämä tutkimus voikin osaltaan tarjota kehitystyön tueksi lisää näkökulmia ja tarttumapintaa.
This research is qualitative, and data is analysed using content analysis. The research data consists of seven teacher interviews.
According to this study, the main factors that have a positive effect on the co-operation are: the school-museum co-operation diversifies everyday teaching, museums are valuable learning environments, some factors make work between the parties effortless and there are some additional benefits besides the learning results. Negatively influencing factors were the failure of museums to respond to schools' needs, practical difficulties, difficulties regarding challenging students and student safety and the lack of teachers' time and energy. Other factors were teachers' own personas and interests, work environments, the quality and priorities of museums, digitalization, locations, and political environments.
Teachers saw hope in digitalization, easing teachers' workload, bringing two parties closer together and more effectively directing resources. Weakening of the current environment and the continuation of negative trends were seen as potential future challenges.
Devoted personal perspectives of teachers on museums seemed to result in a more active participation, whereas the schools' locations seemed to affect the co-operation goals. The results show that while co-operation requires effort of both parties, it is highly valued and the motivation to develop used practises further is apparent.