Uuden työntekijän etäperehdyttäminen ja sosialisaatio
Hurskainen, Anniina (2022)
Hurskainen, Anniina
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263772
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perehdyttämistä sekä sosialisaatiota etätyöympäristössä. Työntekijän aloittaessa uudessa organisaatiossa alkaa myös perehdyttäminen, jonka tarkoituksena on saada työntekijästä tuottava organisaation jäsen sekä auttaa uuden työn aloituksessa. Puolestaan laajempaa prosessia, jonka myötä uudesta työntekijästä tulee organisaation jäsen, kutsutaan sosialisaatioksi. Etätyön on nähty haastavan näitä prosesseja, jonka vuoksi etätyön lisätessä suosiotaan on perehdyttämisen sekä sosialisaation tarkastelu etätyössä erityisen merkityksellistä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ensin selvittää, millaista perehdyttäminen on etätyön kontekstissa kohdeorganisaatiossa. Sen lisäksi tarkastellaan sosialisaation näyttäytymistä sekä sitä, millainen on perehdyttämisen merkitys sosialisaatioprosessissa. Tutkimuksen tärkeyttä korostaa se, ettei aiempaa tutkimusta aiheesta oikeastaan ole. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa aihetta katsotaan perehdyttämisen, sosialisaation sekä etätyön käsitteellisten viitekehysten avulla.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Käytetty aineisto on kerätty teemahaastatteluin haastattelemalla kahdeksaa uutta työntekijää, jotka ovat aloittaneet kohdeorganisaatiossa etätyön ollessa pääsääntöinen työnteon tapa. Aineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen mukaan etäperehdyttäminen voi onnistua suhteellisen hyvin. Yksilöiden välillä on kuitenkin vaihtelua siinä, miten he kokevat etäperehdyttämisen sopivan heille. Etäperehdyttäminen voi nykyisin olla hyvin samanlaista, kuin perehdyttäminen paikan päällä, joskin etäperehdyttämisessä kaikki viestintä tapahtuu teknologisia apuvälineitä käyttäen. Positiivisen perehdytyskokemuksen aikaansaamiseen vaikutti työntekijän tuntemus olla odotettu sekä arvostettu heti alusta alkaen. Erityisenä haasteena etäperehdyttämisessä ovat sosiaalisen puolen oppimisen vaikeudet. Tärkeään asemaan etäperehdyttämisessä nousee erityisesti suunnitelmallisuus, jonka koettiin olevan suuressa roolissa.
Sosialisaatio näyttäytyi tässä tutkimuksessa erityisesti yhteisöllisyyden sekä organisaatiokulttuurin kautta. Etätyön koettiin haastavan erityisesti yhteisöllisyyden kokemuksen syntymistä työsuhteen alussa. Tämän tutkimuksen mukaan etätyössä perehdyttämisellä on merkityksensä myös sosialisaatioprosessissa, sillä perehdyttämisen avulla uusilla työntekijöillä on edes jossain määrin mahdollisuus päästä tutustumaan muihin organisaation jäseniin. Tutkimuksen perusteella kasvokkainen kohtaaminen kollegoiden kanssa koettiin edelleen tärkeäksi tutustumistavaksi ja kasvokkaista kohtaamista muiden kanssa toivottiin työsuhteen alkuun. Omaan erityiseen asemaansa niin perehdyttämisen kuin sosialisaationkin kannalta tässä tutkimuksessa nousi uuden työntekijän proaktiivisuus. Proaktiivisuus korostuukin tämän tutkimuksen perusteella erityisesti uuden työntekijän aloittaessa etätyössä.
Tämän tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa perehdytettäessä uusia työntekijöitä erityisesti etätyössä on hyvä huomioida mahdolliset yhteisöllisyyteen liittyvät haasteet sekä pyrkiä välttämään näitä järjestämällä vähintään joitain tilaisuuksia kollegoiden tapaamiseen. Hyvään ensivaikutelmaan sekä perehdyttämisen suunnitelmallisuuteen kannattaa myös panostaa ja näiden avulla organisaatiolla onkin mahdollisuus erottautua edukseen. Uuden työntekijän omat toiveet on hyvä ottaa huomioon sekä kannustaa tätä olemaan proaktiivinen heti alusta alkaen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ensin selvittää, millaista perehdyttäminen on etätyön kontekstissa kohdeorganisaatiossa. Sen lisäksi tarkastellaan sosialisaation näyttäytymistä sekä sitä, millainen on perehdyttämisen merkitys sosialisaatioprosessissa. Tutkimuksen tärkeyttä korostaa se, ettei aiempaa tutkimusta aiheesta oikeastaan ole. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa aihetta katsotaan perehdyttämisen, sosialisaation sekä etätyön käsitteellisten viitekehysten avulla.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Käytetty aineisto on kerätty teemahaastatteluin haastattelemalla kahdeksaa uutta työntekijää, jotka ovat aloittaneet kohdeorganisaatiossa etätyön ollessa pääsääntöinen työnteon tapa. Aineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen mukaan etäperehdyttäminen voi onnistua suhteellisen hyvin. Yksilöiden välillä on kuitenkin vaihtelua siinä, miten he kokevat etäperehdyttämisen sopivan heille. Etäperehdyttäminen voi nykyisin olla hyvin samanlaista, kuin perehdyttäminen paikan päällä, joskin etäperehdyttämisessä kaikki viestintä tapahtuu teknologisia apuvälineitä käyttäen. Positiivisen perehdytyskokemuksen aikaansaamiseen vaikutti työntekijän tuntemus olla odotettu sekä arvostettu heti alusta alkaen. Erityisenä haasteena etäperehdyttämisessä ovat sosiaalisen puolen oppimisen vaikeudet. Tärkeään asemaan etäperehdyttämisessä nousee erityisesti suunnitelmallisuus, jonka koettiin olevan suuressa roolissa.
Sosialisaatio näyttäytyi tässä tutkimuksessa erityisesti yhteisöllisyyden sekä organisaatiokulttuurin kautta. Etätyön koettiin haastavan erityisesti yhteisöllisyyden kokemuksen syntymistä työsuhteen alussa. Tämän tutkimuksen mukaan etätyössä perehdyttämisellä on merkityksensä myös sosialisaatioprosessissa, sillä perehdyttämisen avulla uusilla työntekijöillä on edes jossain määrin mahdollisuus päästä tutustumaan muihin organisaation jäseniin. Tutkimuksen perusteella kasvokkainen kohtaaminen kollegoiden kanssa koettiin edelleen tärkeäksi tutustumistavaksi ja kasvokkaista kohtaamista muiden kanssa toivottiin työsuhteen alkuun. Omaan erityiseen asemaansa niin perehdyttämisen kuin sosialisaationkin kannalta tässä tutkimuksessa nousi uuden työntekijän proaktiivisuus. Proaktiivisuus korostuukin tämän tutkimuksen perusteella erityisesti uuden työntekijän aloittaessa etätyössä.
Tämän tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa perehdytettäessä uusia työntekijöitä erityisesti etätyössä on hyvä huomioida mahdolliset yhteisöllisyyteen liittyvät haasteet sekä pyrkiä välttämään näitä järjestämällä vähintään joitain tilaisuuksia kollegoiden tapaamiseen. Hyvään ensivaikutelmaan sekä perehdyttämisen suunnitelmallisuuteen kannattaa myös panostaa ja näiden avulla organisaatiolla onkin mahdollisuus erottautua edukseen. Uuden työntekijän omat toiveet on hyvä ottaa huomioon sekä kannustaa tätä olemaan proaktiivinen heti alusta alkaen.