Markkinoistumisen vaikutukset lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön Euroopassa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia markkinoistumisella on ollut lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön Euroopassa. Tutkielman tuloksia taustoitetaan tarkastelemalla markkinoistumista ja uutta julkisjohtamista käsitteinä. Lisäksi tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään markkinoistumisen sekä uuden julkisjohtamisen määritelmiä ja kehityslinjoja, joihin liittyen tarkastellaan myös esimerkkinä niiden käytännön vaikutuksia suomalaisiin sosiaalipalveluihin. Lisäksi erikseen tarkastellaan myös markkinoistumisen suhdetta sosiaalityöhön ja eurooppalaiseen lastensuojeluun. Tutkielman aineisto koostuu 14 vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimusartikkelista, joita analysoin sisällönanalyysin avulla. Tutkimukset koskevat eurooppalaisia lastensuojelutyön konteksteja.

Aineiston analyysin tuottamat tulokset osoittavat, että markkinoistuminen on vaikuttanut monin eri tavoin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön Euroopassa. Markkinoistumisen voidaan nähdä muuttaneen lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden työn sisältöä talous- ja tehokkuuskeskeisemmäksi ja lisänneen työn vaatimuksia dokumentointiin ja muuhun kirjalliseen selontekovelvollisuuteen. Myös sosiaalityöntekijöiden päätöksenteko- ja toimintamahdollisuudet ovat kaventuneet työssä. Asiakkaiden kanssa tehtävään työhön liittyen asiakastyöhön käytetty työaika on vähentynyt ja yleisesti työn sisältö on standardisoitunut sekä kaventunut. Sosiaalityöntekijöiden mahdollisuudet tarjota asiakkailleen heidän tarpeisiinsa sopivia tarkoituksenmukaisia ja räätälöityjä ratkaisuja ovat vähentyneet. Sosiaalityöntekijät näkevät tämän vaikuttavan negatiivisesti asiakkaille tarjottavaan apuun ja lastensuojelun laatuun. Markkinoistumiskehityksen pohjalta sosiaalityöntekijät kokevat negatiivisia sekä vieraantumisen tuntemuksia lastensuojelun organisaatioita ja omaa työtä kohtaan. Sosiaalityöntekijät suhtautuvat markkinalähtöisiin uudistuksiin ja muutoksiin työssä monin eri tavoin, kuten reagoimalla niihin kriittisesti tai tuottamalla aktiivisesti järjestelmän uudistamiseen liittyviä kehitysideoita.

Tulokset markkinoistumisen vaikutuksista lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhön ovat merkityksellisiä, sillä ne osoittavat eurooppalaisten lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn muuttuneen markkinoistumiskehityksen myötä. Tutkielman tulosten perusteella lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat, että tämä työhön liittyvä muutos on vaikuttanut heidän työnsä kautta asiakkaina oleviin lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä. Tämä on merkittävä havainto, sillä markkinoistumisen vaikutukset ovat siis sosiaalityöntekijöiden mukaan voineet ylettyä negatiivisesti myös lastensuojelun asiakkaisiin sosiaalityöntekijöiden tekemän työn kautta. Näitä markkinoistumisen vaikutuksia lastensuojelun asiakkaisiin tulisikin tutkia laajemmin, sillä tutkimustiedon avulla lastensuojelun sosiaalityöntekijät voisivat vaikuttaa lastensuojelun asiakkaiden elämäntilanteisiin nykyistä paremmin. Yleisesti markkinoistumista tulisi myös tutkia laajemmin suomalaisessa lastensuojelun kontekstissa koskien lastensuojelutyön sisältöä ja sosiaalityöntekijöiden kokemuksia markkinoistumiseen liittyvistä uudistuksista ja kehityslinjoista.