Kuvakirja tunnetaitojen tukena : Millaista apua kuvakirja tarjoaa tunnetaitojen käsittelyssä tokaluokkalaisilla?
Vihmaa, Veera (2022)
Vihmaa, Veera
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263763
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista apua kuvakirja tarjoaa tunnetaitojen käsittelyssä tokaluokkalaisilla. Kysymystä tarkastellaan Koira nimeltään Kissa -kuvakirjan avulla. Tunnetaidot lisäävät kouluviihtyvyyttä ja vähentävät kiusaamista sekä vaikuttavat myönteisesti oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hyvät tunnetaidot omaavat oppilaat suhtautuvat myönteisemmin koulutyöhön, ovat motivoituneempia ja solmivat ystävyyssuhteita helpommin verrattuna tunnetaidoiltaan heikompiin oppilaisiin. Tunnetaidot vaikuttavat myös positiivisella tavalla koulumenestykseen ja ovat nykytyöelämässä arvostettu taito. Tunnetaidot on nostettu opetussuunnitelmaan, mikä tarkoittaa sitä, että opettajien tulee opettaa oppilailleen näitä taitoja. Kuvakirja on toimiva apuväline tunnetaitojen harjoittelussa, sillä se tarjoaa turvallisen tavan tutustua erilaisiin tunteisiin ja laajentaa tunneskaalaa. Kuvakirja auttaa uusien tilanteiden kohtaamisessa sekä herättää empatiaa.
Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Tutkimukseen osallistui kuusi tokaluokkalaista, jotka muodostivat kaksi vertailtavaa ryhmää. Ryhmille luettiin tutkimukseen valittu kuvakirja, minkä jälkeen heitä haastateltiin siitä. Haastattelukysymykset johdettiin Mayerin ja Saloveyn (1997) tunneälyteorian nelihaaraisesta mallista. Toiselle ryhmälle kuvakirja pelkästään luettiin ja toiselle lukemisen lisäksi kirjan kuvitus näytettiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelun keinoin.
Tutkimuksesta selvisi kolme tulosta. Ensimmäinen tulos oli, että kuvakirja puhuttaa oppilaita. Tämä näkyi oppilaiden vastausten sekä omakohtaisten kertomusten runsaudessa. Oppilaiden kertomuksilla oli myös erilaisia vuorovaikutuksellisia tarkoitusperiä. Toinen havainto oli, että kuvakirja herättää oppilaissa empatiaa, mikä lisää heidän haluaan säädellä toisen tunteita. Tämä toteutui sekä kuvakirjan hahmoa että kuvitteellista kaveria auttaessa. Kolmas tulos paljasti konkretian helpottavan oppilaita niin käsitteiden ymmärtämisessä kuin kuvakirjaan ja siitä käytävään keskusteluun keskittymisessä.
Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua. Tutkimukseen osallistui kuusi tokaluokkalaista, jotka muodostivat kaksi vertailtavaa ryhmää. Ryhmille luettiin tutkimukseen valittu kuvakirja, minkä jälkeen heitä haastateltiin siitä. Haastattelukysymykset johdettiin Mayerin ja Saloveyn (1997) tunneälyteorian nelihaaraisesta mallista. Toiselle ryhmälle kuvakirja pelkästään luettiin ja toiselle lukemisen lisäksi kirjan kuvitus näytettiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä teemoittelun keinoin.
Tutkimuksesta selvisi kolme tulosta. Ensimmäinen tulos oli, että kuvakirja puhuttaa oppilaita. Tämä näkyi oppilaiden vastausten sekä omakohtaisten kertomusten runsaudessa. Oppilaiden kertomuksilla oli myös erilaisia vuorovaikutuksellisia tarkoitusperiä. Toinen havainto oli, että kuvakirja herättää oppilaissa empatiaa, mikä lisää heidän haluaan säädellä toisen tunteita. Tämä toteutui sekä kuvakirjan hahmoa että kuvitteellista kaveria auttaessa. Kolmas tulos paljasti konkretian helpottavan oppilaita niin käsitteiden ymmärtämisessä kuin kuvakirjaan ja siitä käytävään keskusteluun keskittymisessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8231]