Vanhempien parisuhdeväkivallalle altistumisen vaikutukset lapseen

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia vanhempien parisuhdeväkivallalle altistumisella on lapseen. Tutkimuksen aihe on lähtöisin pyrkimyksestä tunnistaa lapsi vanhempien parisuhdeväkivallalle altistujana ja tuoda tietoon altistumisen haitallisia vaikutuksia lapselle. Lapsen altistumisella vanhempien parisuhdeväkivallalle tarkoitetaan tässä tutkielmassa väkivallan näkemistä, kuulemista, osallisena olemista tai ylipäätään elämistä väkivaltaisessa ympäristössä. Tutkielmaa taustoitetaan käsittelemällä parisuhdeväkivaltaa, lasta parisuhdeväkivallalle altistujana ja lapsen oikeuksia turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Tutkielman aineisto koostuu 15 kansainvälisestä, tieteellisestä ja vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tutkielman sisällönanalyysin keinona käytetään teemoittelua.

Aineiston analyysin tulosten mukaan lapsen altistumisella vanhempien parisuhdeväkivallalle voi olla moninaisia vaikutuksia. Aineistoissa tarkasteltavat parisuhdeväkivallan muodot ovat pääosin fyysisiä ja psyykkisiä parisuhdeväkivallan muotoja. Aineiston perusteella havaitaan, että vanhempien parisuhdeväkivallalle altistumisella voi olla haitallisia vaikutuksia sekä lapsen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, että sosiaaliseen käyttäytymiseen. Altistuneilla lapsilla havaitaan keskimäärin enemmän toistuvia fyysisiä terveyshuolia, mielenterveydellisiä haasteita ja sosiaalisia rooleja verrattuna lapsiin, jotka eivät ole altistuneet parisuhdeväkivallalle. Altistumisen vaikutukset ovat kuitenkin liitännäisiä yksilöllisiin tekijöihin, kuten suojaaviin tekijöihin ja lapsen selviytymiskeinoihin. Useat lapset pystyvät kuitenkin selviytymään parisuhdeväkivallalle altistumisesta ilman pidempiaikaisia vaikutuksia.

Tutkielman aineistossa tarkastellaan lapsen altistumista vanhempien parisuhdeväkivallan fyysisille ja psyykkisille muodoille. Aineistoni yhdessä tutkielmassa otettiin huomioon taloudellinen väkivalta. Jatkotutkimusaiheena olisi hyödyllistä tarkastella lasten altistumista moninaisemmille vanhempien parisuhdeväkivallan muodoille, kuten seksuaaliselle, taloudelliselle ja digitaalisen väkivallan muodoille. Sosiaalityöntekijöiden ja muiden lasten parissa työskentelevien ammattilaisten tulisi ottaa työssään huomioon lapsen mahdollinen altistuminen parisuhdeväkivallan kontekstissa. Ymmärrys lapsesta parisuhdeväkivallalle altistujana sekä altistumisen haitallisista vaikutuksista on tärkeää ilmiön tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta.