Urheilu ja liikuntajärjestöjen sidosryhmäviestintä – Case: Suomen Olympiakomitea

Abstract

Sidosryhmäviestintä on keskeinen osa urheiluorganisaatioiden toimintaa. Urheiluyhteisön keskinäisen vuorovaikutuksen voidaan katsoa rakentavan ja ylläpitävän suomalaista liikuntaa ja urheilua. Kun sidosryhmäviestintä on toimivaa, on myös suomalaisella liikunnalla ja urheilulla yhä paremmat edellytykset edistää elinvoimaista harrasteliikuntaa ja menestyvää huippu-urheilua.

Suomen Olympiakomitea on suomalaisen liikunnan ja urheilun kattojärjestö. Organisaation keskeinen tehtävä on edistää sidosryhmiensä toimintaedellytyksiä liikunnan ja urheilun ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata, millä tavoin Suomen Olympiakomitean sidosryhmät kokevat organisaation sidosryhmäviestinnän. Tutkielmassa Suomen Olympiakomiteaan viitataan Olympiakomitea-nimikkeellä. Tutkielman tarkastelun kohteena oli Olympiakomitean edeltävän strategiakauden päävalinnat: seuratoiminta ja huippu-urheilu. Työssä tarkastellaan, millä tavoin tavoin Olympiakomitean erilaiset sidosryhmät kokevat organisaation viestintäkanavat ja sisällöt sekä viestinnän luotettavuuden ja hyödyllisyyden.

Tutkimusaineisto kerättiin avoimella verkkokyselyllä. Tutkimuskyselyn keskeiset teemat olivat viestinnän kanavat ja sisällöt, viestinnän luotettavuus ja sen rooli toiminnan ja toiminnan tavoitteiden tukena. Tutkimuskyselyyn vastasi 50 henkilöä. Tutkimuskyselyyn kertyneitä vastauksia tarkasteltiin kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen. Vastauksia analysoitiin ristiintaulukoinnin, vastausten keskiarvojen, keskihajonnan, muuttujien keskinäisten erojen tarkastelun avulla sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Avoimeen kysymykseen saatuja vastauksia tarkasteltiin laadullisia analyysimenetelmiä hyödyntäen.

Tutkimus osoitti, että Suomen Olympiakomitean sidosryhmät ovat suurilta osin tyytyväisiä organisaation viestintään. Organisaatio nähdään luotettavana toimijana, joka huomioi sidosryhmänsä viestinnässään. Organisaation sidosryhmien kokemukset olivat keskenään monilta osin yhteneväisiä, eikä seuratoiminnan ja huippu-urheilun toimijoiden kokemusten välillä ollut huomattavissa merkittäviä eroja. Sidosryhmät kokivat tulevansa huomioiduiksi Suomen Olympiakomitean viestinnässä tasavertaisesti ja sidosryhmät tunnistivat näkyvyytensä organisaation viestinnässä.

Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen Olympiakomitea on onnistunut huomioimaan sidosryhmänsä viestinnässään ja sidosryhmät kokevat tyytyväisyyttä organisaation viestintätoimista. Sidosryhmien kokemukset osoittavat, että Olympiakomitea on onnistunut saavuttamaan vakaan aseman sekä seuratoiminnan että huippu-urheilun toimijoiden keskuudessa. On kuitenkin huomioitava, että viestintätoimista löytyy myös kehityskohtia, joihin organisaation on hyvä kiinnittää huomiota tulevaisuudessa.