Hyvä, paha etäopiskelu : Opiskelijoiden etäopintokokemusten yhteys yliopisto-opintoihin kiinnittymiseen
Oksanen, Jaana; Tiitinen, Saana (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263771
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokan- ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden etäopetuskokemuksia heidän ensimmäisenä opintovuotenaan. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä nämä kokemukset viestivät yliopisto-opintoihin kiinnittymisestä. COVID-19 muutti korkeakouluopinnot etäopinnoiksi, mikä tekee tutkimuksesta ajankohtaisen etäopetuksen ollessa näin laajassa mittakaavassa uutta. Lisäksi etäopintojen yhteys opintoihin kiinnittymiseen on suhteellisen tuntematon.
Tutkimustehtävänä oli selvittää opiskelijoiden etäopetuskokemuksia sekä niiden yhteyttä opintoihin kiinnittymiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1. Miten luokan- ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kokivat etäopinnot heidän ensimmäisenä opintovuotenaan? 2. Mitä nämä kokemukset viestivät yliopisto-opintoihin kiinnittymisestä? Tutkimusaineistona toimi Tampereen yliopistossa lukuvuonna 2020–2021 opintonsa aloittaneiden opettajaopiskelijoiden sähköisen kyselylomakkeen vastaukset. Aineisto kerättiin ainejärjestöjen, OKA ry:n ja ITU ry:n, eri tiedostuskanavien kautta. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä etsittiin opiskelijoiden kertomia etäopintokokemuksia, jotka viestivät tukevan tai heikentävän opintoihin kiinnittymistä. Aineiston tulkinnassa käytettiin aiempia tutkimuksia ja teoriaa vahvistamaan omaa ymmärrystä aiheesta.
Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden etäopintokokemukset vaihtelevat suuresti, mutta niistä löytyy samankaltaisuuksiakin. Kokemuksia kuvattiin viidestä eri näkökulmasta: kuulumisen tunteen, opintojen toteutuksen, määrittelemättömän opiskeluympäristön, henkisen hyvinvoinnin ja kasvun sekä opintojen merkityksellisyyden kautta. Kuhunkin teemaan tuli kielteisiä ja myönteisiä mainintoja, jotka kuitenkin painottuivat kielteisiin. Kielteistä viestiä opintoihin kiinnittymisestä välittivät vuorovaikutuksen puute ja yksinäisyys, yliopistoyhteisöön kuulumattomuus, opetuksen heikko toteutus ja yliopistokampuksen etäisyys. Myös keskittymis- ja motivaatiohaasteet kotiopiskeluympäristössä sekä vapaa-ajan ja opiskelun erottamisen vaikeus olivat tulkittavissa opintoihin kiinnittymistä heikentävänä. Lisäksi koettiin uupumusta, identiteetin muodostumattomuutta sekä opintojen merkityksettömyyttä. Myönteistä viestiä opintoihin kiinnittymisestä välittivät muodostuneet vertaissuhteet, opintojen vaivattomuus, mahdollistunut itseohjautuvuus, aamuisin pitkään nukkuminen, opintojen merkityksellisyys sekä vapaus opiskelupaikasta. Henkistä hyvinvointia tukivat lisääntynyt palautumis- ja ihmissuhdeaika sekä kodin turvallisuus pandemia-aikana. Koska kokemukset etäopinnoista painottuivat kielteisiin, loimme etäopintoihin kiinnittymättömyyden mallin, joka kuvastaa kokemusten kaksisuuntaista yhteyttä.
Tutkimustehtävänä oli selvittää opiskelijoiden etäopetuskokemuksia sekä niiden yhteyttä opintoihin kiinnittymiseen. Tutkimuskysymykset ovat 1. Miten luokan- ja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kokivat etäopinnot heidän ensimmäisenä opintovuotenaan? 2. Mitä nämä kokemukset viestivät yliopisto-opintoihin kiinnittymisestä? Tutkimusaineistona toimi Tampereen yliopistossa lukuvuonna 2020–2021 opintonsa aloittaneiden opettajaopiskelijoiden sähköisen kyselylomakkeen vastaukset. Aineisto kerättiin ainejärjestöjen, OKA ry:n ja ITU ry:n, eri tiedostuskanavien kautta. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä etsittiin opiskelijoiden kertomia etäopintokokemuksia, jotka viestivät tukevan tai heikentävän opintoihin kiinnittymistä. Aineiston tulkinnassa käytettiin aiempia tutkimuksia ja teoriaa vahvistamaan omaa ymmärrystä aiheesta.
Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden etäopintokokemukset vaihtelevat suuresti, mutta niistä löytyy samankaltaisuuksiakin. Kokemuksia kuvattiin viidestä eri näkökulmasta: kuulumisen tunteen, opintojen toteutuksen, määrittelemättömän opiskeluympäristön, henkisen hyvinvoinnin ja kasvun sekä opintojen merkityksellisyyden kautta. Kuhunkin teemaan tuli kielteisiä ja myönteisiä mainintoja, jotka kuitenkin painottuivat kielteisiin. Kielteistä viestiä opintoihin kiinnittymisestä välittivät vuorovaikutuksen puute ja yksinäisyys, yliopistoyhteisöön kuulumattomuus, opetuksen heikko toteutus ja yliopistokampuksen etäisyys. Myös keskittymis- ja motivaatiohaasteet kotiopiskeluympäristössä sekä vapaa-ajan ja opiskelun erottamisen vaikeus olivat tulkittavissa opintoihin kiinnittymistä heikentävänä. Lisäksi koettiin uupumusta, identiteetin muodostumattomuutta sekä opintojen merkityksettömyyttä. Myönteistä viestiä opintoihin kiinnittymisestä välittivät muodostuneet vertaissuhteet, opintojen vaivattomuus, mahdollistunut itseohjautuvuus, aamuisin pitkään nukkuminen, opintojen merkityksellisyys sekä vapaus opiskelupaikasta. Henkistä hyvinvointia tukivat lisääntynyt palautumis- ja ihmissuhdeaika sekä kodin turvallisuus pandemia-aikana. Koska kokemukset etäopinnoista painottuivat kielteisiin, loimme etäopintoihin kiinnittymättömyyden mallin, joka kuvastaa kokemusten kaksisuuntaista yhteyttä.