Aavikoitumisen ehkäisemisen projekteissa rakentuva naisten rooli: Ekofeministinen kriittinen diskurssianalyysi naisten roolista Namibian projekteissa aavikoitumisen ehkäisemiseksi

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Namibian toimia aavikoitumisen ehkäisemiseksi sen kansallisessa toimintaohjelmassa sekä muissa sitä tukevissa dokumenteissa, ja niissä rakentuvaa naisten roolia. Tutkielma lähtee liikkeelle aavikoitumisesta globaalina ongelmana, jota pyritään ehkäisemään esimerkiksi kansainvälisten sopimusten ja paikallisten toimien avulla. Naisten rooli aavikoitumisen ehkäisemiseksi on yleisesti tiedostettu, mutta vieläkään projekteissa ei oteta sukupuolia tasa-arvoisesti huomioon. Naisten panos on todistetusti välttämätön aavikoitumisen ehkäisemiseksi, mutta silti heidät usein sivuutetaan päätöksenteossa. Naiset ovat useammin suoraan riippuvaisia maan tuottavuudesta ja kärsivät eniten kuivuudesta ja aavikoitumisesta.

Tutkimuskohteena toimii Namibia, koska se on yksi maailman kuivimmista maista, minkä takia se on erityisen altis aavikoitumiselle. Vuonna 2013 Namibia isännöi aavikoitumisosapuolikokouksen, jonka myötä valtio otti isomman roolin ja lanseerasi kunnianhimoisen kymmenen vuoden toimintaohjelman aavikoitumisen ehkäisemiseksi. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii ekofeminismi. Ekofeminismi auttaa ymmärtämään erilaisten feminististen suuntausten kautta naisten (ja muiden sorrettujen ihmisryhmien) ja luonnon sortamisen välistä yhteyttä. Menetelmänä toimii Norman Faircloughin kriittinen diskurssianalyysi, joka auttaa nostamaan esille haluttuja sorron ilmentymiä ja valta-asetelmia.

Tutkielman tutkimusaineisto koostuu globaalista, kansallisesta ja toteuttamisen tasoista. Ensimmäisenä käsitellään globaali taso, jossa aineistona toimii kolme temaattista tutkimuspaperia naisten roolista kuivilla mailla ja aavikoitumisen yhteydessä. Toisella tasolla aineistona käytetään Namibian kolmatta kansallista toimintaohjelmaa YK:n aavikoitumissopimuksen täytäntöön panemiseksi vuosina 2014–2024 sekä Namibian strategia- ja toimintasuunnitelmaa sen puheenjohtajuudelle yhdennessätoista aavikoitumisosapuolikokouksessa. Kolmannella tasolla käsitellään toimintaohjelman alaisten hankkeiden tai projektien väliarviointeja sekä loppuraportteja.

Tutkimusongelmana tässä tutkielmassa toimii naisten oikeuksien parantamisen ja aavikoitumisen ehkäisemisen välinen suhde. Laajempana tutkimuskysymyksenä on: Minkälaisissa rooleissa naiset ja tytöt kuvataan aavikoitumisen ehkäisemisen projekteissa eri tasoilla? Tutkielmassa vertaillaan, miten naisten rooli muuttuu eri tasoilla (globaalilla, kansallisella, toteuttamisen tasoilla) ja millä tavoin diskurssit muuttuvat tavoitteiden ja toteutuksen välillä. Tutkielman tarkoitus on selvittää missä määrin naisten rooli on oikeasti huomioitu näissä eri tason dokumenteissa. Kriittisen diskurssianalyysin avulla tutkielmassa havaitaan esimerkkejä naisten epätasa-arvoisesta roolista projekteissa. Analyysissä nostetaan esille naisten toimijuuden, roolin ja tasa-arvon diskursseja ja analysoidaan mitä havaitut diskurssit aiheuttavat poliittisesti ekofeministisestä näkökulmasta. Tutkielman keskeiset havainnot paljastavat, että naiset kuvattiin poikkeuksetta uhreina ja kärsijöinä, mutta ei osana muutosta tai ainakaan kykeneväisinä aikaansaamaan sitä itsenäisinä toimijoina.