Haavoittuvassa asemassa olevien lasten vanhempien kokemuksia poikkeusajan koulunkäynnistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää peruskoulua käyvien haavoittuvassa asemassa olevien lasten vanhempien kokemuksia COVID-19-pandemian aiheuttamasta poikkeusajasta. Haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin määritellään lapset, jotka ovat joko vuosiluokilla 1–3, kuuluvat erityisen tuen, pidennetyn oppivelvollisuuden tai perusopetuksen valmistavan opetuksen piiriin. Tutkimuksessa selvitetään vanhempien kuormittuneisuutta ja mitä hyvää ja parannettavaa vanhemmat nostivat poikkeusajasta esille. Näiden lisäksi tutkimme vanhempien ajatuksia haavoittuvassa asemassa olevan määritelmän oikeudenmukaisuudesta. Tutkimus koostuu Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmän (REAL), Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmän (NEDIS) sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen (HEA) yhteistyössä keräämästä aineistosta (COVID-19 pandemian aikaisten poikkeusolojen vaikutuksista koulunkäyntiin ja oppilaiden hyvinvointiin). Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu koronakatsauksesta sekä etäopetuksen, kuormittuneisuuden ja stressin käsitteistä. Peilasimme tutkimustuloksia allostaattisen kuormituksen käsitteeseen. Lisäksi hyödynnämme tutkimuksemme tukena aiempia tutkimustuloksia COVID-19-pandemiaan liittyen. Tutkimuksessa käytettiin Mixed methods -lähestymistapaa, jossa yhdistetään määrällinen ja laadullinen tutkimustapa tavoitteena saada syvempiä ja monipuolisempia tutkimustuloksia. Tutkimuksen tieteenfilosofinen suuntaus on fenomenologia, jossa korostuu ihmisen subjektiivisuus. Kvantitatiivisina tutkimusmenetelminä tutkimuksessa käytettiin faktorianalyysiä, jonka pohjalta muodostettiin summamuuttujia liittyen vanhempien kuormittuneisuuteen. Summamuuttujia vertailtiin haavoittuvassa asemassa olevien lasten vanhempien ja muiden vanhempien välillä. Lisäksi kuormittuneisuutta vertailtiin vanhempien välillä riippuen siitä, miten heidän lapsensa kävivät koulua poikkeusaikana (etäopetus, lähiopetus, tai näiden yhdistelmä). Ryhmävertailuita tehtiin varianssianalyysin, sekä Mann-Whitneyn U-testin avulla. Tutkimuksessa saatiin selville, että haavoittuneessa asemassa olevien lasten vanhemmat olivat kuormittuneempia poikkeusaikana muihin vanhempiin verrattuna. Lapsen koulunkäyntitapa vaikutti myös vanhempien kuormittuneisuuteen. Vanhemmat, joiden lapset saivat koko poikkeusajan lähiopetusta, olivat vähiten kuormittuneita. Eniten kuormittuneita olivat vanhemmat, joiden lapset kävivät koulua osittain etä- ja osittain lähiopetuksena. Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä toimii tutkimuksessa aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Kvalitatiivisessa osuudessa tutkittiin, mitä asioita vanhemmat kokivat kuormittaviksi poikkeusaikana sekä mitä hyvää, huonoa ja kehitettävää vanhemmat nostivat poikkeusajasta esiin. Eniten kuormittuneisuutta aiheuttaneet teemat olivat koulun ja perheen resurssit, aikatauluhaasteet, oppimisympäristö sekä perheen hyvinvointiin liittyvät tekijät. Tutkimustulostemme huonot, hyvät sekä kehitettävät teemat liittyivät opetusjärjestelyihin, oppilashuoltoon sekä koko perheen hyvinvointiin. Poikkeusajan koulunkäyntiä on jo aikaisemmin tutkittu, mutta haavoittuvassa asemassa olevien lasten vanhempien näkemyksiä poikkeusajasta ei ole juuri tutkittu, joten tutkimukselle oli tarvetta. Tutkimusprosessi herätti monia jatkotutkimusideoita. Olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi mahdollisuutta erilliseen poikkeusajan opetussuunnitelmaan, hybridimallin mahdollisuutta sekä vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutusta tutkittuihin teemoihin.

This study aims to uncover the experiences of parents of children in a vulnerable position attending primary school with the exception period caused by the COVID-19 pandemic. Children in a vulnerable position are defined as children who are either in year grades 1 to 3, or are covered by special support, extended compulsory education or preparatory education. The study explores parental load and factors, that have either been good or are still to be developed, that parents raised about the time of exception. In addition to these, we explore parents' ideas about the fairness of the definition of “vulnerable”. The research consists of data collected in collaboration between the University of Tampere Education, Assessment and Learning Research Group (REAL), University of Tampere Children and Youth Health Promotion Research Group (NEDIS) and the University of Helsinki Centre for Education Assessment (HEA) (COVID-19 pandemic on the effects of early exceptional conditions on school attendance and pupils' well-being). The theoretical background of the study is built from corona review and the concepts of distance learning, load, and stress. We mirrored our research results with the concept of allostatic load. In addition, we use our research to support previous research findings related to the COVID-19 pandemic. The study used a mixed methods approach that combines quantitative and qualitative methods of research with the aim of obtaining deeper and more diverse research results. The philosophical trend of science in research is phenomenology, which emphasizes human subjectivity. As quantitative research methods, the study used factorial analysis, based on which sum variables were formed in relation to parental load. Sum variables were compared between parents of children in a vulnerable position and other parents. In addition, load levels were compared between parents depending on how their children went to school during exceptional time (distance education, close education, or a combination of these). Group comparisons were made using variance analysis, as well as the Mann-Whitney U-test. The study found that parents of children in a vulnerable position were more burdened during the exceptional period compared to other parents. The child's way of schooling also contributed to parental load. Parents whose children received close education throughout the exceptional period were the least burdened. The most burdened were parents whose children attended school partly in contact and partly in distance. As a qualitative research method, databased content analysis was used in research. The qualitative section explored what issues parents perceived to be burdening during times of exception, as well as what good, bad and developable parents raised from the time of exception. The themes that caused the most load were school and family resources, scheduling challenges, learning environment, and family wellbeing. The bad, good and “subject to development” themes of our research results were related to educational arrangements, pupil care and the well-being of the whole family. Exception-time school attendance has already been studied in the past, but the views of parents of children in a vulnerable position on the time of exception have not been precisely studied, so there was a need for research. The research process attracted many further research ideas. It would be interesting to explore, for example, the possibility of a separate exemption curriculum, the possibility of a hybrid model and the impact of parents' socioeconomic status on the themes studied.