Monikulttuurisuuden representaation keinot Veera Salmin ja Elina Warstan kirjasarjassa Päiväkoti Heippakamu
Kärhä-Tuomisoja, Anna (2022)
2022
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263691
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen Veera Salmin kirjoittamaa ja Elina Warstan kuvittamaa kuvakirjasarjaa Päiväkoti Heippakamusta. Tutkielman aiheena on kirjasarjasta löydettävissä olevat monikulttuurisuuden representaatiot ja niiden keinot. Tutkin, miten kirjasarjassa representoidaan monikulttuurisuutta ja miten lapsifokalisaatio vaikuttaa monikulttuurisuuden kuvauksiin kirjoissa. Päiväkoti Heippakamu -kirjasarjaan kuuluu neljä kuvakirjaa, jotka ovat ilmestyneet vuosien 2016–2020 aikana. Kuvakirjoista jokainen keskittyy kuvaamaan yhtä päiväkotipäivää monikulttuurisessa päiväkodissa aina eri lasten näkökulmasta käsin.
Tutkimuskohteiden ollessa kuvakirjoja on tärkeää, että monikulttuurisuuden representaatioita etsitään sekä kuvista että sanoista. Kirjojen analyysin pohjana käytän teoriaa ikonotekstistä. Ikonotekstin teoriassa nojaan Kai Mikkosen sekä Maria Nikolajevan ja Caroll Scottin tutkimuksiin kuvakirjallisuudesta. Tarkastelen tutkielmani aluksi ikonotekstistä löydettävissä olevia monikulttuurisuuden representaatioita. Analysoin teosten monikulttuurisuutta erityisesti Jaana Pesosen väitöskirjaan verraten. Tämän jälkeen analysoin kuvakirjasarjan monikielisyyttä monikulttuurisuuden ilmentäjänä. Lopuksi perustelen, millaisia fokalisaatiostrategioita kirjasarjassa käytetään, ja miten ne vaikuttavat monikulttuurisuuden representaatioihin. Fokalisaatioteoriaa jäsentelen ainakin Gérard Genetten ja Mieke Balin tutkimusten valossa tuoden kuitenkin esille myös tuoreempia tutkimuksia.
Monikulttuurisuus ilmenee kirjasarjan ikonoteksteissä rodullistettuina ominaisuuksina, monikielisinä ilmaisuina ja niminä sekä eri kulttuurien käytäntöjen esiintuomisena muun muassa ruokavalioon ja Día de Muertosiin liittyen. Kirjasarjassa monikulttuurisuutta representoidaan pääsääntöisesti kunnioittavasti, mutta kirjoista on löydettävissä myös stereotyyppisiä kuvauksia eri kulttuureista. Kirjojen kerronnan fokalisoituminen lapsiin johtaa monikulttuurisuuden representaatioiden näkemiseen arkisena asiana. Kulttuurien moninaisuuteen liittyvät erot ovat rinnastettavissa muihin ihmisiä erottaviin piirteisiin, ja ne nähdään vain huomioina henkilöhahmojen yksilöllisyydestä.
Tutkimuskohteiden ollessa kuvakirjoja on tärkeää, että monikulttuurisuuden representaatioita etsitään sekä kuvista että sanoista. Kirjojen analyysin pohjana käytän teoriaa ikonotekstistä. Ikonotekstin teoriassa nojaan Kai Mikkosen sekä Maria Nikolajevan ja Caroll Scottin tutkimuksiin kuvakirjallisuudesta. Tarkastelen tutkielmani aluksi ikonotekstistä löydettävissä olevia monikulttuurisuuden representaatioita. Analysoin teosten monikulttuurisuutta erityisesti Jaana Pesosen väitöskirjaan verraten. Tämän jälkeen analysoin kuvakirjasarjan monikielisyyttä monikulttuurisuuden ilmentäjänä. Lopuksi perustelen, millaisia fokalisaatiostrategioita kirjasarjassa käytetään, ja miten ne vaikuttavat monikulttuurisuuden representaatioihin. Fokalisaatioteoriaa jäsentelen ainakin Gérard Genetten ja Mieke Balin tutkimusten valossa tuoden kuitenkin esille myös tuoreempia tutkimuksia.
Monikulttuurisuus ilmenee kirjasarjan ikonoteksteissä rodullistettuina ominaisuuksina, monikielisinä ilmaisuina ja niminä sekä eri kulttuurien käytäntöjen esiintuomisena muun muassa ruokavalioon ja Día de Muertosiin liittyen. Kirjasarjassa monikulttuurisuutta representoidaan pääsääntöisesti kunnioittavasti, mutta kirjoista on löydettävissä myös stereotyyppisiä kuvauksia eri kulttuureista. Kirjojen kerronnan fokalisoituminen lapsiin johtaa monikulttuurisuuden representaatioiden näkemiseen arkisena asiana. Kulttuurien moninaisuuteen liittyvät erot ovat rinnastettavissa muihin ihmisiä erottaviin piirteisiin, ja ne nähdään vain huomioina henkilöhahmojen yksilöllisyydestä.