Haudattu elämä Japanissa - kulttuurinen katsaus itsemurhaan

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisena sosiaalisena ilmiönä itsemurha esiintyy Japanissa. Tutkielman päämääränä on esittää kulttuuristen piirteiden vaikutus itsemurhaan liittyviin asenteisiin sekä luoda kuvaus itsemurhasta monimutkaisena yhteiskunnallisena ilmiönä. Tämän lisäksi tutkielma esittelee mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa itsemurhan taustalla vaikuttavana tekijänä.

Tutkielman taustoituksessa käsitellään itsemurhan aiempaa tutkimusta Japanissa. Siinä esitellään, millä tavoin itsemurhaan on suhtauduttu Japanissa ja miten yhteiskunnan suhtautuminen itsemurhaan on muuttunut vuosien varrella. Osiossa pureudutaan myös itsemurhaan liitettyihin syihin sekä siihen liittyviin sosiaalisiin ilmiöihin. Teoriaosuus käsittelee tutkielman laajempaa teoreettista viitekehystä, joka alkaa Émile Durkheimin sosiaalisen integraation ja moraalisen sääntelyn konseptien sekä itsemurhatyyppien esittelyllä. Toinen osa teoreettista viitekehystä on Erving Goffmanin stigmatutkimus, joka käsittelee erityisesti marginalisoituihin ryhmiin vaikuttavaa sosiaalista leimautumista.

Tutkimus toteutettiin keräämällä anonyymi verkkokysely, joka jaettiin japanilaisille yliopisto-opiskelijoille yliopistojen sekä sosiaalisen median kautta. Kysely koostui neljästä avoimesta kysymyksestä ja yhdestä taustoittavasta kysymyksestä. Kysymykset koskivat vastaajien omia ajatuksia keskittyen erityisesti itsemurhan taustalla oleviin syihin ja tilanteisiin sekä itsemurhan hyväksyttävyyteen tekona. Kyselyyn vastasi lopulta 15 japanilaista yliopisto-opiskelijaa. Analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi.

Itsemurhan pääsääntöisinä syinä ovat vastaajien mukaan yksinäisyys ja läheisten tuen puute, jotka kertovat sosiaalisen integraation vähäisyydestä. Vaikeista asioista avautuminen näyttäytyy niin haastavana asiana, että niistä ei kyetä puhumaan, vaikka henkilöllä olisikin läheisiä ympärillään. Myös ihmissuhdeongelmat nähtiin merkittävänä sosiaalisena syynä itsemurhalle. Henkilökohtaisella tasolla taas esiin nousevat masennuksen ja merkityksettömyyden tunteet sekä köyhyyden kaltaiset vaikeat elämäntilanteet. Vastaajien asenteissa esiintyy kaksitahoinen käsitys itsemurhasta, sillä se nähdään pääosin tuomittavana tekona, mutta sen ajatellaan myös olevan joissain tilanteissa ymmärrettävä teko. Asenteet ihmisiä kohtaan taas näyttäytyvät pääosin myötätuntoisina, ja varsinainen negatiivisuus verhotaan muiden argumenttien taakse esimerkiksi läheisten kärsimystä korostamalla.

Itsemurhaan johtavat syyt näyttäytyvät vahvasti linkittyneinä ja erilaisiin sosiaalisiin ilmiöihin sidottuina. Japanin yhteiskunnassa esiintyvät ylityökuolemat, sosiaalinen eristäytyminen ja tapa piilottaa todelliset tunteet ovat kaikki esimerkkejä sosiaalisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat itsemurhan taustalla. Itsemurhaa ei nähdäkään pelkästään yksilön ongelmana, vaan yhteisöön vaikuttavana ja sen vastuulla olevana tekona.