Puuvilla- ja polyesteritekstiilikuitujen ympäristövaikutusten vertailu
Hilden, Hanni (2022)
Hilden, Hanni
2022
Teknisten tieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263716
Tiivistelmä
Tekstiilien ja tekstiilikuitujen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ympäristövaikutuksia ovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöt, vedenkulutus, haitallisten kemikaalien päästöt sekä fossiilisten raaka-aineiden käyttö. Puuvilla ja polyesteri ovat maailman käytetyimmät tekstiilikuidut. Tässä työssä vertaillaan puuvillan ja polyesterin ympäristövaikutuksia kaikissa elinkaaren vaiheissa. Työn tavoitteena on selvittää, onko jompikumpi kuitu selvästi ympäristöystävällisempi kuin toinen.
Puuvilla on luonnonkuitu, jota saadaan puuvillakasvin siemenkodassa kehittyvistä karvoista. Puuvillaa viljellään lämpimillä alueilla. Puuvillan viljelyssä käytetään tyypillisesti paljon torjunta-aineita ja lannoitteita sekä vettä kasteluun. Sadonkorjuun jälkeen raakapuuvilla puhdistetaan ja kehrätään langaksi. Polyesteri on synteettinen kuitu. Tyypillisin tekstiilikuiduissa käytetty polyesteri on PET. Polyestereiden raaka-aineet ovat tyypillisesti fossiilista alkuperää. Polyestereiden muodonanto tapahtuu sulakehruulla, jonka jälkeen filamentit käytetään sellaisenaan tai kuidut teksturoidaan katkokuiduiksi. Puuvillan ja polyesterin käyttökohteet ovat samankaltaisia.
Ympäristövaikutuksia syntyy tekstiilien elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kuidun valmistuksen vaiheet ja täten myös ympäristövaikutukset eroavat puuvillalla ja polyesterillä merkittävästi. Puuvillan kasvatukseen tarvitaan paljon maapinta-alaa, lannoitteita, torjunta-aineita sekä vettä. Puuvillan kasvatuksen seurauksena maaperä voi suolaantua viljelykelvottomaksi. Polyesterin tuotannossa puolestaan käytetään fossiilisia raaka-aineita ja siinä syntyy VOC-päästöjä. Langan ja kankaan valmistuksesta syntyy myös päästöjä. Langan kehruu sekä kankaan kutominen tai neulominen kuluttaa energiaa kummankin materiaalin tapauksessa. Erityisesti langan tai kankaan värjääminen on ympäristölle haitallinen prosessi, jossa syntyy haitallisten kemikaalien päästöjä.
Kumpaakin kuitua voidaan kierrättää. Kierrätettyä polyesteriä käytetään tekstiileissä huomattavasti enemmän kuin kierrätettyä puuvillaa. Kierrätetty polyesteri valmistetaan tyypillisesti PET-juomapulloista, mutta myös polyesteritekstiilien kierrätys on mahdollista. Puuvillan tapauksessa käytetyin kierrätysmenetelmä on mekaaninen kuidun avaaminen ja uudelleenkehruu. Jos kierrätys ei ole mahdollista, voidaan molemmat materiaalit polttaa energiaksi.
Sekä polyesterillä että puuvillalla on ympäristövaikutusten suhteen etunsa ja haittansa. Puuvillan etuja ovat sen biohajoavuus sekä uusiutuvat raaka-aineet. Polyesterin etuna puolestaan on sen pieni maapinta-alan ja veden käyttö. Puuvillan haittapuolia ovat torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö sekä suuri vedenkulutus. Polyesterin haittapuolia ovat puolestaan uusiutumattomat raaka-aineet.
Ympäristövaikutusten arviointi on haastavaa, sillä niihin vaikuttavat useat tekijät. Ympäristövaikutusten arviointi riippuu myös siitä, miten erilaisia tekijöitä painotetaan. Alueelliset erot hankaloittavat entisestään aiheen globaalia tarkastelua. Tämän työn lopputuloksena on, että ei voida yksiselitteisesti määrittää kumpi kuitu on ympäristöystävällisempi, sillä se riippuu siitä, mitä tekijöitä halutaan painottaa.
Puuvilla on luonnonkuitu, jota saadaan puuvillakasvin siemenkodassa kehittyvistä karvoista. Puuvillaa viljellään lämpimillä alueilla. Puuvillan viljelyssä käytetään tyypillisesti paljon torjunta-aineita ja lannoitteita sekä vettä kasteluun. Sadonkorjuun jälkeen raakapuuvilla puhdistetaan ja kehrätään langaksi. Polyesteri on synteettinen kuitu. Tyypillisin tekstiilikuiduissa käytetty polyesteri on PET. Polyestereiden raaka-aineet ovat tyypillisesti fossiilista alkuperää. Polyestereiden muodonanto tapahtuu sulakehruulla, jonka jälkeen filamentit käytetään sellaisenaan tai kuidut teksturoidaan katkokuiduiksi. Puuvillan ja polyesterin käyttökohteet ovat samankaltaisia.
Ympäristövaikutuksia syntyy tekstiilien elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kuidun valmistuksen vaiheet ja täten myös ympäristövaikutukset eroavat puuvillalla ja polyesterillä merkittävästi. Puuvillan kasvatukseen tarvitaan paljon maapinta-alaa, lannoitteita, torjunta-aineita sekä vettä. Puuvillan kasvatuksen seurauksena maaperä voi suolaantua viljelykelvottomaksi. Polyesterin tuotannossa puolestaan käytetään fossiilisia raaka-aineita ja siinä syntyy VOC-päästöjä. Langan ja kankaan valmistuksesta syntyy myös päästöjä. Langan kehruu sekä kankaan kutominen tai neulominen kuluttaa energiaa kummankin materiaalin tapauksessa. Erityisesti langan tai kankaan värjääminen on ympäristölle haitallinen prosessi, jossa syntyy haitallisten kemikaalien päästöjä.
Kumpaakin kuitua voidaan kierrättää. Kierrätettyä polyesteriä käytetään tekstiileissä huomattavasti enemmän kuin kierrätettyä puuvillaa. Kierrätetty polyesteri valmistetaan tyypillisesti PET-juomapulloista, mutta myös polyesteritekstiilien kierrätys on mahdollista. Puuvillan tapauksessa käytetyin kierrätysmenetelmä on mekaaninen kuidun avaaminen ja uudelleenkehruu. Jos kierrätys ei ole mahdollista, voidaan molemmat materiaalit polttaa energiaksi.
Sekä polyesterillä että puuvillalla on ympäristövaikutusten suhteen etunsa ja haittansa. Puuvillan etuja ovat sen biohajoavuus sekä uusiutuvat raaka-aineet. Polyesterin etuna puolestaan on sen pieni maapinta-alan ja veden käyttö. Puuvillan haittapuolia ovat torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttö sekä suuri vedenkulutus. Polyesterin haittapuolia ovat puolestaan uusiutumattomat raaka-aineet.
Ympäristövaikutusten arviointi on haastavaa, sillä niihin vaikuttavat useat tekijät. Ympäristövaikutusten arviointi riippuu myös siitä, miten erilaisia tekijöitä painotetaan. Alueelliset erot hankaloittavat entisestään aiheen globaalia tarkastelua. Tämän työn lopputuloksena on, että ei voida yksiselitteisesti määrittää kumpi kuitu on ympäristöystävällisempi, sillä se riippuu siitä, mitä tekijöitä halutaan painottaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]