Covid-19-pandemian ja persoonallisuuden yhteys varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointiin: Työhyvinvointi Covid-19-pandemian aikana
Luokkakallio, Emmi (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263706
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Covid-19-pandemian yhteyttä varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten persoonallisuus on yhteydessä työntekijöiden kokemukseen työhyvinvoinnistaan pandemian aikana. On tärkeää tietää, kuinka poikkeustilanteissa työntekijät voivat poikkeustilanteissa, jotta työntekijöiden työhyvinvointia voidaan tukea. Persoonallisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyden tunteminen auttaa interventioiden ja tukitoimien suunnittelussa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus ja se toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Lomake sisälsi neljä eri osaa, joissa osassa hyödynnettiin valmiita GHQ-12 sekä viiden piirteen lyhennettyä The XS5 mittareita. Tutkimusotos koostui Tampereen, Kangasalan, Nokian ja Ylöjärven kunnallisten päiväkotien työntekijöistä (N = 114). Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin korrelaatiokertoimia sekä lineaarista regressioanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Covid-19-pandemia on yhteydessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin olivat yhteydessä erityisesti pandemiaan liittyvä epävarmuus, huoli, kiinnostus mennä töihin ja vastaajien kokemus siitä, kuinka pandemia on vaikuttanut hyvinvointiin. Koronamuuttujat yhdessä selittivät työhyvinvoinnin vaihtelusta 22 prosenttia. Näiden lisäksi tuloksista ilmeni, että neuroottisuus on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työhyvinvointiin selittäen jopa 35 prosenttia työhyvinvoinnin vaihtelusta. Neuroottisuus, avoimuus, yksin asuminen, työvuodet sekä epävarmuus ja kokemus siitä, kuinka Covid-19 on vaikuttanut työhyvinvointiin, selittivät yhdessä 45 prosenttia työhyvinvoinnin vaihtelusta.
Tutkimuksen myötä saatiin uutta tietoa Covid-19-pandemian ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvoinnin yhteydestä. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että erityisesti epävarmuus ja kokemus pandemian vaikutuksesta hyvinvointiin sekä persoonallisuuden piirteistä neuroottisuus, olivat oleellisia työhyvinvoinnin selittäjiä. Nämä ovat oleellisia tietoja, kun halutaan tukea yksilöiden työhyvinvointia erikoistilanteissa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus ja se toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Lomake sisälsi neljä eri osaa, joissa osassa hyödynnettiin valmiita GHQ-12 sekä viiden piirteen lyhennettyä The XS5 mittareita. Tutkimusotos koostui Tampereen, Kangasalan, Nokian ja Ylöjärven kunnallisten päiväkotien työntekijöistä (N = 114). Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin korrelaatiokertoimia sekä lineaarista regressioanalyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Covid-19-pandemia on yhteydessä varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin olivat yhteydessä erityisesti pandemiaan liittyvä epävarmuus, huoli, kiinnostus mennä töihin ja vastaajien kokemus siitä, kuinka pandemia on vaikuttanut hyvinvointiin. Koronamuuttujat yhdessä selittivät työhyvinvoinnin vaihtelusta 22 prosenttia. Näiden lisäksi tuloksista ilmeni, että neuroottisuus on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työhyvinvointiin selittäen jopa 35 prosenttia työhyvinvoinnin vaihtelusta. Neuroottisuus, avoimuus, yksin asuminen, työvuodet sekä epävarmuus ja kokemus siitä, kuinka Covid-19 on vaikuttanut työhyvinvointiin, selittivät yhdessä 45 prosenttia työhyvinvoinnin vaihtelusta.
Tutkimuksen myötä saatiin uutta tietoa Covid-19-pandemian ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvoinnin yhteydestä. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että erityisesti epävarmuus ja kokemus pandemian vaikutuksesta hyvinvointiin sekä persoonallisuuden piirteistä neuroottisuus, olivat oleellisia työhyvinvoinnin selittäjiä. Nämä ovat oleellisia tietoja, kun halutaan tukea yksilöiden työhyvinvointia erikoistilanteissa.