Katsomusaineopetuksen tulevaisuudenskenaariot luokanopettajien näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksella pyrittiin tuomaan luokanopettajien arkiasiantuntijuus mukaan katsomusaineopetusta koskevaan keskusteluun. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tulevaisuudenskenaarioita luokanopettajat hahmottavat katsomusaineopetukselle. Skenaarioilla tarkoitetaan nykyhetken ja tulevaisuuden yhteen liittäviä vaihtoehtoisia kuvauksia. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, miten luodut tulevaisuudenskenaariot suhteutuvat opetuksen nykytilanteeseen sekä aiemmin esiteltyihin järjestämisvaihtoehtoihin.

Tutkimus pohjautuu fenomenologis-hermeneuttiselle tieteenfilosofialle. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin menetelmänä tulevaisuudentutkimuksen skenaariotyöskentelyä, joka mahdollisti skenaarioiden rakentamisen luokanopettajien näkemysten pohjalta. Skenaariotyöskentelyn vaiheet ohjasivat teemahaastattelurungon muodostamista sekä aineiston analyysia. Aineisto koostui yhdestä yksilö- ja seitsemästä parihaastattelusta.

Tulevaisuudenskenaarioiden rakentamista varten selvitettiin ensin luokanopettajien käsityksiä katsomusaineopetuksen nyky- ja ihannetilanteesta. Luokanopettajat löysivät nykymallista vahvuuksia, mutta sitä ei kuitenkaan pidetty kestävänä ratkaisuna. Luokanopettajien ihanteena oli yhteinen katsomusaine, jota koko luokka voisi opiskella samassa tilassa. Oppiaineessa olisi yhteinen tietopohja, mutta lisäksi siinä keskityttäisiin tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Luokanopettajien käsitysten pohjalta rakentui lopulta tulevaisuusoptimistinen ja tulevaisuusskeptinen skenaario.

Tulevaisuusoptimistisessa skenaariossa hahmotettiin askeleet, joiden myötä nykyhetkestä päästäisiin kohti ihannetilaa. Puolestaan tulevaisuusskeptisen skenaarion mukaan tie muutokseen kulkee kehää, eikä varsinaista muutosta pääse tapahtumaan. Kun tulevaisuusoptimistista skenaariota tarkasteltiin suhteessa nykyiseen malliin, todettiin, että se ratkaisisi monta nykymallin haastetta. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, että tulevaisuusskeptinen skenaario hallitsee katsomusaineopetuksen kehitystyötä. Jotta tulevaisuusoptimistinen skenaario ja täten myös luokanopettajien ihanne yhteisestä katsomusaineopetuksesta toteutuisi, tarvitaan aiheesta lisää tutkimusta. Useampi muutosta vastustava taho pitäisi vakuuttaa siitä, että yhteinen katsomusaineopetus on pitkällä aikavälillä kestävämpi ratkaisu. Tällöin päästäisiin kulkemaan kohti katsomusaineopetuksen ihannetilaa tulevaisuusoptimistisen skenaarion askeleita hyödyntäen.

The aim of this qualitative research is to provide insights to the debate surrounding the teaching of worldview education (WE) in Finland from the point of view of teachers by examining possible future scenarios. This research also examines how these scenarios are related to the current WE model where students are separated based on their religion. ‘Scenarios’ in the context of this research are alternative descriptions that join the present and the future together.

The philosophical approach for this study is a combination of phenomenology, hermeneutics, and futures studies. Scenarios in this research are based on the ‘scenario method’ from futures studies. Scenario method was also utilised for conducting and analysing the interviews for this research. In total eight interviews were conducted: one in private and seven in pairs.

In order to build the scenarios, interviewees’ thoughts about the current WE model, and its possible future state were examined. While some strengths were identified, the current model was seen as unsustainable. The ideal future state was found to be one where teaching of WE was integrated and students could learn about different worldviews and religions together, simultaneously developing their interpersonal skills.

Based on the interviews, two scenarios were built: future optimistic and future sceptic. The future optimistic scenario describes how the ideal future state could be achieved, but the future sceptic scenario is blocking the way. To achieve the future optimistic scenario and the ideal future state of WE, more research about the strengths of integrated WE is required.