Controllerien näkemyksiä eettisyydestä

Abstract

Eettisen ja vastuullisen toiminnan merkitys yritystoiminnassa on lisääntynyt viime vuosina niiden muututtua strategisiksi tekijöiksi. Erilaiset skandaalit ja eettiset rikkomukset ovat voimistaneet tarvetta etiikan tutkimukselle. Kuitenkin johdon laskentatoimen etiikan tutkimusta on pitkään jopa laiminlyöty. Controllerien rooli on muuttunut yhä vaikutusvaltaisemmaksi, ja täten heillä on myös merkittävämmät mahdollisuudet vaikuttaa päätöksenteon eettisyyteen. Samaan aikaan controllerien aktiivisempi rooli voi tuoda mukanaan myös haasteita, konflikteja ja epäeettistä käyttäytymistä, sillä johdon laskentatoimen ammattilaiset hallinnoivat monia yrityksen ydinprosesseja, kuten kustannuslaskentaa ja budjetointia.

Tämän tutkielman päätavoitteena oli tuottaa tieteellistä tietoa johdon laskenta-ammattilaisten eli controllerien ammattietiikasta. Tutkielmassa analysoitiin controllerien kohtaamia eettisiä haasteita ja heidän valmiuksiaan kohdata niitä sekä työympäristön ja ammattikunnan vaikutusta controllerien eettisyyteen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkimusaineisto koostui controllerina työskentelevien henkilöiden haastatteluista ja haastatteluissa tehdyistä havainnoista. Laadullinen haastattelututkimus sopi tutkimuksen toteuttamistavaksi erityisesti, koska se antaa tilaa haastateltavien omille ajatuksille. Aiemmat laskentatoimen etiikkaan liittyvät tutkimukset on pääosin toteutettu muilla tavoin, ja henkilökohtaisia strukturoimattomia tai puolistrukturoituja haastatteluja on tehty vain vähäisissä määrin.

Tutkimuksessa havaittiin, että controllerit olivat kokeneet eettisiä haasteita eri työtehtävissä, sidosryhmien kanssa toimiessaan sekä erityistilanteissa, kuten yhteistoimintaneuvotteluiden ja yrityskauppojen yhteydessä. Haastatteluissa kävi ilmi, etteivät controllerit olleet tietoisia laskentatoimen eettisistä ohjeistuksista. Joidenkin controllerien mielestä koulutus oli antanut valmiuksia eettisten haasteiden käsittelemiseen, mutta yleisesti työkokemus ja kollegat koettiin merkityksellisemmiksi eettisen toiminnan kannalta kuin opinnot. Controllerit kokivat oman roolinsa työpaikalla tärkeänä, mutta samalla haastavana, sillä heidän tehtävänään on puuttua epäkohtiin. Controllerit eivät mahdollisesti tunnistaneet controllerin rooliin liittyvää eettistä velvoitetta, mutta tunnistivat yleisesti heihin työntekijöinä kohdistuvan moraalisen agentin roolin. Osa controllereista piti omia vaikutusmahdollisuuksiaan johtajien eettiseen päätöksentekoon huomattavina, kun taas osan mielestä heillä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Controllerit eivät tunnistaneet olevansa erityisiä eettisiä roolimalleja tai esimerkkejä muulle henkilöstölle.

Tutkimuksen tarkoituksena oli vastata aiemmassa kirjallisuudessa esitettyyn tarpeeseen tutkia johdon laskentatoimen liittyvää etiikkaa. Suomessa ei tiettävästi ollut tehty aiempia johdon laskentatoimen etiikkaan liittyviä tutkimuksia ja kansallinen konteksti on havaittu merkittäväksi muuttujaksi etiikkaan liittyvissä tutkimuksissa, joten tutkimus koettiin tärkeäksi toteuttaa suomalaisten controllerien näkemysten kartoittamiseksi.