Sananvapaus: "Minulla on oikeus"; Kirjallisuuskatsaus suomalaisen sananvapauden tulkintoihin sekä sananvapauden rajoituksiin

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sananvapauteen liittyviä arvoja ja käsitteitä sananvapausteorioiden avulla sekä sitä, kuinka sensuuri ja vihapuhe vaikuttavat sananvapauden toteutumiseen. Tutkimus on rajattu käsittelemään Suomen sananvapaustilannetta, koska sananvapauden tulkinnat ja toteutuminen vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona tutkimuksessa on käytetty suomalaista sananvapautta ja sensuuria käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita.

Tutkielman tulokset osoittavat, että sananvapauden ja sensuurin käsitteiden määrittely ja tulkinnat ovat monitahoisia, eikä kummastakaan käsitteestä ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Sananvapausteoriat auttavat ymmärtämään sananvapauden ja sensuurin käsitteiden määrittelyä ja tulkintoja. Yhteiskunnallisiin arvoihin perustuva sananvapausteoria perustuu yhteiskuntafilosofiseen keskusteluun, jossa ilmenee sananvapauden moniulotteisuus. Lehdistö- ja viestintäteorioihin perustuvissa sananvapausteorioissa keskipisteenä on yksilön suhde valtioon. Niiden avulla voidaan jäsentää ja käsitteellistää suomalaisen sananvapauden kehitys autoritaarisesta liberaaliin ja holhoavasta sallivaan.

Sananvapaus kuuluu olennaisena osana demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa sallitaan vapaa tiedonvälitys sekä vapaa ja julkinen keskustelu. Julkisen keskustelun osallistumishalukkuutta heikentää merkittävästi verkossa esiintyvä vihapuhe, jolla on samanlaisia vaikutuksia kohteisiinsa kuin fyysisellä väkivallalla. Tosin kuin sananvapaus, vihapuheen käsitettä ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä. Vihapuheen toiminnan luonne, joka ilmenee rasistisina tai vihamielisinä puheina, käsitetään loukkaavan ihmisoikeuksia. Sananvapauden näkökulmasta rajanveto kielletyn vihapuheen ja sallitun ilmaisun välillä on vaikeata. Demokraattisen yhteiskunnan sovittuihin pelisääntöihin kuuluu fyysinen ja henkinen koskemattomuus, toisten kunnioitus ja luottamus yhteistoimintaan huolimatta erilaisista näkemyksistä. Vihapuhe heikentää näitä pelisääntöjä, mikäli yksilönvapauteen vedoten pyritään haavoittamaan toisia.