Kuudesluokkalaisten kokemuksia lukemisen merkityksestä
Pietiläinen, Iida (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263651
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkittiin kuudesluokkalaisten kokemuksia lukemisen merkityksestä. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaiseksi kuudesluokkalainen kokee lukutaidon merkityksen sekä minkälaisia vaikutuksia kuudesluokkalainen kokee lukemisella olevan hyvinvointiin.
Tutkimuksen ensimmäinen teoriataustaosa koostuu lukutaidosta ja lukemisen merkityksestä. Osiossa esitellään erilaisia määritelmiä lukutaidosta sekä kaksi eri teoriaa lukemisen syistä. Toinen teoriataustaosa käsittelee lapsen hyvinvointia ja lukemisen vaikutuksia hyvinvointiin. Teoriatausta kulkee vahvasti tutkimuksen mukana sen eri vaiheissa.
Aineisto kerättiin teettämällä kyselylomake kahdessa eri kuudesluokassa Pirkanmaalla. Yhteensä vastaajia oli 17. Aineisto analysoitiin teemoittelulla, joka on yksi aineistolähtöisen analyysin menetelmistä.
Tutkimuksessa selvisi, että vastaajat kokevat lukutaidon hyvin merkitykselliseksi koulutuksen ja oppimisen kannalta sekä yhteiskunnassa pärjäämisen vuoksi. Hyvä lukutaito koettiin myös merkitykselliseksi, jotta lukutaidon heikkoudesta ei joudu kokemaan häpeää. Tutkittavat kokivat lukemisen vaikuttavan monella tavalla omaan hyvinvointiinsa. Teemoittelun avulla aineistosta löytyi seuraavat neljä toistuvaa teemaa: luettavan tekstin merkitys, vaikutukset mielialaan ja fyysiseen olotilaan, lukeminen tylsien hetkien ajanvietteenä sekä tekstin mukana eläminen.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään motivoimaan lapsia aktiiviseen ja säännölliseen lukemiseen. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista tutkia, miten vastaajan lukutaidon taso vaikuttaa hänen kokemuksiinsa lukemisen merkityksestä.
Tutkimuksen ensimmäinen teoriataustaosa koostuu lukutaidosta ja lukemisen merkityksestä. Osiossa esitellään erilaisia määritelmiä lukutaidosta sekä kaksi eri teoriaa lukemisen syistä. Toinen teoriataustaosa käsittelee lapsen hyvinvointia ja lukemisen vaikutuksia hyvinvointiin. Teoriatausta kulkee vahvasti tutkimuksen mukana sen eri vaiheissa.
Aineisto kerättiin teettämällä kyselylomake kahdessa eri kuudesluokassa Pirkanmaalla. Yhteensä vastaajia oli 17. Aineisto analysoitiin teemoittelulla, joka on yksi aineistolähtöisen analyysin menetelmistä.
Tutkimuksessa selvisi, että vastaajat kokevat lukutaidon hyvin merkitykselliseksi koulutuksen ja oppimisen kannalta sekä yhteiskunnassa pärjäämisen vuoksi. Hyvä lukutaito koettiin myös merkitykselliseksi, jotta lukutaidon heikkoudesta ei joudu kokemaan häpeää. Tutkittavat kokivat lukemisen vaikuttavan monella tavalla omaan hyvinvointiinsa. Teemoittelun avulla aineistosta löytyi seuraavat neljä toistuvaa teemaa: luettavan tekstin merkitys, vaikutukset mielialaan ja fyysiseen olotilaan, lukeminen tylsien hetkien ajanvietteenä sekä tekstin mukana eläminen.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään motivoimaan lapsia aktiiviseen ja säännölliseen lukemiseen. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista tutkia, miten vastaajan lukutaidon taso vaikuttaa hänen kokemuksiinsa lukemisen merkityksestä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9001]