"Ihanaa, että meillä on rokotteet": Diskurssianalyysi suomalaisten julkkistoimittajien suhtautumisesta koronapandemiaan Instagramissa
Nousiainen, Kaisa (2022)
2022
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263623
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa analysoin tunnettujen suomalaisten toimittajien suhtautumista koronapandemiaan heidän Instagram-julkaisuissaan. Tutkielmassa selvitän, kuinka toimittajat ovat reagoineet pandemiaan elokuun 2021 ja tammikuun 2022 välisellä ajanjaksolla.
Aineistona tutkielmassa toimivat kymmenen suomalaisen julkkistoimittajan Instagram-julkaisut puolen vuoden ajalta. Aineisto on rajattu koskemaan vain niitä päivityksiä, joissa mainitaan jotain pandemiaan liittyvää. Tutkimuksessa tarkastelin millaisia aiheita ja teemoja julkaisuissa esiintyy ja millaisia diskursseja niistä on havaittavissa sekä miten ne tulevat ilmi. Tutkin myös, miten diskurssit ovat yhteydessä toisiinsa. Tarkastelin siis diskursseja erillään, mutta myös niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Julkaisuissa usein esiintyviä aiheita ovat muun muassa rajoitukset, rokotukset, toiveet tulevasta ja muun maailman tilanne. Julkaisuista havaitsemani viisi diskurssia ovat yksilönvapausdiskurssi, individualismidiskurssi, yhteisöllisyysdiskurssi, toiveikkuusdiskurssi ja huolidiskurssi. Analyysin perusteella voidaan todeta, että toimittajien ilmaisemat mielipiteet ovat keskenään melko samankaltaisia, mutta eroja löytyy etenkin heidän ilmaisutavoissaan. Julkaisut myötäilevät osittain yleistä mielipidettä, mutta haastavat sitä erityisesti rajoitusten kritisoimisena. Diskurssien välillä on myös havaittavissa eri näkemysten kamppailuja etenkin huolen ja toiveikkuuden sekä yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä.
Sosiaalisen median kautta yksittäiset toimittajat ovat nousseet näkyvämmiksi hahmoiksi. Heidän läsnäolonsa sosiaalisessa mediassa tarjoaa näkemyksiä heidän ajatuksistaan, mielipiteistään ja näkemyksistään. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä laajan näkyvyytensä ansiosta toimittajien julkaisut voivat vaikuttaa ihmisten näkemyksiin, yleiseen mielipiteeseen ja julkiseen keskusteluun koronapandemiaan liittyen. Etenkin seuratuilla toimittajilla on siis valtaa sen suhteen, kuinka ihmiset ajattelevat, myös journalististen töidensä ulkopuolella.
Aineistona tutkielmassa toimivat kymmenen suomalaisen julkkistoimittajan Instagram-julkaisut puolen vuoden ajalta. Aineisto on rajattu koskemaan vain niitä päivityksiä, joissa mainitaan jotain pandemiaan liittyvää. Tutkimuksessa tarkastelin millaisia aiheita ja teemoja julkaisuissa esiintyy ja millaisia diskursseja niistä on havaittavissa sekä miten ne tulevat ilmi. Tutkin myös, miten diskurssit ovat yhteydessä toisiinsa. Tarkastelin siis diskursseja erillään, mutta myös niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.
Julkaisuissa usein esiintyviä aiheita ovat muun muassa rajoitukset, rokotukset, toiveet tulevasta ja muun maailman tilanne. Julkaisuista havaitsemani viisi diskurssia ovat yksilönvapausdiskurssi, individualismidiskurssi, yhteisöllisyysdiskurssi, toiveikkuusdiskurssi ja huolidiskurssi. Analyysin perusteella voidaan todeta, että toimittajien ilmaisemat mielipiteet ovat keskenään melko samankaltaisia, mutta eroja löytyy etenkin heidän ilmaisutavoissaan. Julkaisut myötäilevät osittain yleistä mielipidettä, mutta haastavat sitä erityisesti rajoitusten kritisoimisena. Diskurssien välillä on myös havaittavissa eri näkemysten kamppailuja etenkin huolen ja toiveikkuuden sekä yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä.
Sosiaalisen median kautta yksittäiset toimittajat ovat nousseet näkyvämmiksi hahmoiksi. Heidän läsnäolonsa sosiaalisessa mediassa tarjoaa näkemyksiä heidän ajatuksistaan, mielipiteistään ja näkemyksistään. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä laajan näkyvyytensä ansiosta toimittajien julkaisut voivat vaikuttaa ihmisten näkemyksiin, yleiseen mielipiteeseen ja julkiseen keskusteluun koronapandemiaan liittyen. Etenkin seuratuilla toimittajilla on siis valtaa sen suhteen, kuinka ihmiset ajattelevat, myös journalististen töidensä ulkopuolella.