”Ei tämä ole mitään työtä, tämä on keino ansaita rahaa” : Seksityön legitimiteetin neuvottelu sanomalehtihaastatteluissa

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tarkastelen, miten Suomessa työskentelevät seksityöntekijät neuvottelevat ammattinsa legitimiteetistä sanomalehtihaastatteluissa. Sanomalehteen annettu haastattelu voidaan ymmärtää puheenvuoroksi julkisessa keskustelussa ja näin seksityöntekijät neuvottelevat työnsä legitimiteetistä sekä yhteiskunnan että lehtiartikkelin lukijan oletettuja asenteita vastaan. Siitä huolimatta, että seksityö on Suomessa laillista, seksityöntekijät kantavat työnsä vuoksi merkittävää stigmaa. Stigma ilmenee tavoissa, joilla seksityöntekijät kertovat ammatistaan.

Tutkimukseni teoreettinen tausta nojautuu feministiseen teoriaan ja erityisesti radikaalifeministien ja seksiradikaalien feministien teorioihin seksin ja seksityön yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tutkimusaineistona käytin Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä tammikuun 2021 ja helmikuun 2022 aikana kerättyjä artikkeleita, joissa oli haastateltu seksityöntekijöitä heidän ammatistaan. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on käytetty refleksiivistä teema-analyysiä. Aineistosta muodostin neljä teemaa: ammatti-identiteetti ylpeydenaiheena ja suojamuurina, seksityön sijoittaminen työelämän kentälle, aktiivinen toimijuus työssä, ja stigman horjuttaminen.

Seksityöntekijät kertoivat haastatteluissa työstään moniulotteisesti. Tutkimuksen tuloksissa korostui pyrkimys luoda kuva ammattimaisuudesta, joka koostui muun muassa omien rajojen ylläpitämisestä ja tunnetaidoista, joita seksityöntekijät työssään tarvitsivat. Seksityö näyttäytyi haastatelluille osana heidän työuraansa. Osalle seksityö oli kutsumusammatti, osalle välietappi toiseen työhön. Seksityöntekijät vaikuttivat olevan hyvin tietoisia negatiivisista stereotypioista ja stigmasta, jotka työhön liittyvät ja siksi haastattelut näyttäytyivät seksityöntekijöiden yrityksinä vastustaa tätä stigmaa. Oman toimijuuden korostaminen työssä oli yleinen teema läpi aineiston. Seksityö rinnastetaan monesti julkisessa keskustelussa ihmiskauppaan ja seksityöntekijät vastustivat tätä stereotypiaa omaa valinnan vapauttaan korostamalla. Seksityöntekijät pyrkivät luomaan itsestään kuvan lainkuuliaisena ja tavallisena ihmisenä, sillä stigman takia heihin suhtaudutaan sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla poikkeavasti

Haastatellut seksityöntekijät olivat moninainen joukko. Heidän motiivinsa seksityön tekemiseen ja mielipiteensä työn mielekkyydestä vaihtelivat. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että pyrkiessään haastamaan stereotypioita seksityöstä, aineiston seksityöntekijät neuvottelivat seksityön legitimiteetistä sosiaalisella ja moraalisella ulottuvuudella.