Korkeakoulutettujen ADHD-diagnosoitujen henkilöiden ammatillinen toimijuus
Häkkinen, Jutta (2022)
Häkkinen, Jutta
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253595
Tiivistelmä
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö eli ADHD on yksilön elämää värittävä neuropsykiatrinen häiriö. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ydinoireet, tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus, vaikuttavat yksilön elämään, opintoihin ja työntekoon. ADHD värittää ammatillista toimintaa, mutta siihen liittyvää tutkimusta on verrattain vähän. Erityisesti ammatillista toimijuutta koskevaa tutkimusta on vaikea löytää.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella korkeakoulutettujen ADHD-diagnosoitujen henkilöiden ammatillista toimijuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään subjektikeskeistä sosiokulttuurista näkökulmaa ammatilliseen toimijuuteen. Aineistona toimii tutkimusta varten teemahaastattelulla kerätty haastatteluaineisto. Metodina hyödynnetään aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittavat, että korkeakoulutetut ADHD-diagnosoidut henkilöt toteuttavat toimijuutta osallistumalla yhteisiin työkäytänteisiin, kehittämällä työkäytänteitä ja tekemällä päätöksiä työssä. Työssä voidaan toimia omien arvojen, kiinnostuksen ja tavoitteiden mukaan. Epätyydyttävästä tai muuten epäsopivasta työstä siirrytään pois herkästi. Toimijuus näyttäytyy tilannesidonnaiselta. Tutkimustuloksena saatiin kuvaus seitsemästä ammatillisen toiminnan erityispiirteestä, jotka ovat: osaaminen ja kompetenssi, työolosuhteiden joustavuus, käsitys itsestä suhteessa työhön, ennakkoluulot ja olettamukset, työn tarkoituksellisuus ja sopivuus, diagnoosin merkitys ja työssä jaksamisen haasteet. Erityispiirteet voivat joko resursoida tai rajoittaa ammatillista toimintaa tilanteesta riippuen. Diagnoosin merkitys -erityispiirreluokka näyttäytyy vain toimijuutta resursoivana tekijänä. Työssä jaksamisen haasteet -erityispiirreluokka näyttäytyy vain toimijuutta rajoittavana tekijänä. Attention-deficit hyperactive disorder, or ADHD, is a neuropsychiatric disorder that impacts an individual´s life. The core symptoms of ADHD, inattention, hyperactivity, and impulsivity, play a role on an individual´s life, studies, and work. ADHD affects professional practice, but there is relatively little research on it. Research on professional agency is especially difficult to find.
The purpose of this thesis is to examine the professional agency of university graduates diagnosed with ADHD. The study utilizes a subject-centred sociocultural approach on professional agency. The data used for the study is interview material collected through thematic interviews. The method used is a data ad theory based content analysis.
The results show that university graduates with ADHD practice agency by participating in common work practices, developing work practices, and making decisions at work. On their professional practices, they can act by their values, interests, and professional goals. There is a tendency to move away from unsatisfactory or other ways inappropriate work. The nature of professional agency appears to be situational. The research provides a description of seven characteristic of professional practices, which are know-how and competence, flexibility of working conditions, perception of self in relation of work, the importance of diagnosis and the challenges of coping with work. Depending on a situation, these characteristics may resource or constrain professional agency. “Importance of diagnosis” appears only as a resource of agency. “Challenges of coping at work” appears only as a constrain of agency.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella korkeakoulutettujen ADHD-diagnosoitujen henkilöiden ammatillista toimijuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään subjektikeskeistä sosiokulttuurista näkökulmaa ammatilliseen toimijuuteen. Aineistona toimii tutkimusta varten teemahaastattelulla kerätty haastatteluaineisto. Metodina hyödynnetään aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittavat, että korkeakoulutetut ADHD-diagnosoidut henkilöt toteuttavat toimijuutta osallistumalla yhteisiin työkäytänteisiin, kehittämällä työkäytänteitä ja tekemällä päätöksiä työssä. Työssä voidaan toimia omien arvojen, kiinnostuksen ja tavoitteiden mukaan. Epätyydyttävästä tai muuten epäsopivasta työstä siirrytään pois herkästi. Toimijuus näyttäytyy tilannesidonnaiselta. Tutkimustuloksena saatiin kuvaus seitsemästä ammatillisen toiminnan erityispiirteestä, jotka ovat: osaaminen ja kompetenssi, työolosuhteiden joustavuus, käsitys itsestä suhteessa työhön, ennakkoluulot ja olettamukset, työn tarkoituksellisuus ja sopivuus, diagnoosin merkitys ja työssä jaksamisen haasteet. Erityispiirteet voivat joko resursoida tai rajoittaa ammatillista toimintaa tilanteesta riippuen. Diagnoosin merkitys -erityispiirreluokka näyttäytyy vain toimijuutta resursoivana tekijänä. Työssä jaksamisen haasteet -erityispiirreluokka näyttäytyy vain toimijuutta rajoittavana tekijänä.
The purpose of this thesis is to examine the professional agency of university graduates diagnosed with ADHD. The study utilizes a subject-centred sociocultural approach on professional agency. The data used for the study is interview material collected through thematic interviews. The method used is a data ad theory based content analysis.
The results show that university graduates with ADHD practice agency by participating in common work practices, developing work practices, and making decisions at work. On their professional practices, they can act by their values, interests, and professional goals. There is a tendency to move away from unsatisfactory or other ways inappropriate work. The nature of professional agency appears to be situational. The research provides a description of seven characteristic of professional practices, which are know-how and competence, flexibility of working conditions, perception of self in relation of work, the importance of diagnosis and the challenges of coping with work. Depending on a situation, these characteristics may resource or constrain professional agency. “Importance of diagnosis” appears only as a resource of agency. “Challenges of coping at work” appears only as a constrain of agency.