”Suomessa on kielletty pienempiäkin asioita” : Moraalipaniikin piirteet Aamulehden sähköpotkulautakeskustelussa
Nikkilä, Jere (2022)
Nikkilä, Jere
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253596
Tiivistelmä
Mikroliikkuminen on uusi liikkumisen muoto, johon kansainvälisen liikennefoorumin määritelmän mukaan kuuluvat kaikki alle 350 kiloa painavat ja alle 45 kilometriä tunnissa liikkuvat kulkuneuvot. Sähköpotkulaudat ja vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat osa mikroliikkumisen ilmiötä. Mikroliikkumisen on todettu oikein suunniteltuna vähentävän yksityisautoilua ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Mikroliikkuminen vapauttaa kaupunkitilaa ja vähentää liikenteestä syntyvää melua sekä ilmansaasteita. Mikroliikkumisen on nähty ratkaisevan liikkumisen ensimmäisen ja viimeisen kilometrin ongelman, jolla viitataan matkoihin eri matkustusasemille, esimerkiksi linja-autopysäkeille ja sieltä edelleen määränpäähän. Korvatessaan yksityisautoilua mikroliikkuminen voi edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Mikroliikkuminen on näkynyt mediassa etenkin sähköpotkulaudoista keskusteltaessa. Mediakeskustelu sähköpotkulautoihin liittyen on ollut riski- ja ongelmakeskeistä. Sähköpotkulautailu on esitetty vaarallisena liikennemuotona ja sen koetuista lieveilmiöistä on kirjoitettu paljon. Viesti mediassa on, että sähköpotkulaudoilla ajetaan liian suurilla tilannenopeuksilla liikennesäännöistä piittaamatta. Vaaraa muulle liikenteelle aiheutetaan myös jättämällä sähköpotkulautoja ajon jälkeen kadulle kulkuesteeksi. Uutisten mukaan sähköpotkulaudoilla ajetaan usein juovuksissa ja aiheutetaan liikenneonnettomuuksia, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa aiheuttaen kuluja yhteiskunnalle. Rajoituksia ja sääntelyä sähköpotkulautailuun liittyen on vaadittu mediassa paljon.
Tässä kandidaatintutkielmassa suomalaista mediakeskustelua tarkastellaan moraalipaniikin näkökulmasta, Gooden ja Ben-Yehudan moraalipaniikin attribuutiomallia käyttäen. Moraalipaniikin attribuutiomalli antaa moraalipaniikille viisi ominaista tunnuspiirrettä. Tunnuspiirteet ovat huoli, vihamielisyys, yksimielisyys, suhteettomuus sekä muuntuvuus. Critcher on täydentänyt moraalipaniikin attribuutiomallia kuudennella lisäpiirteellä: vaikutusvaltaiset yksilöt. Tämä tutkielma ottaa huomioon Critcherin tekemän lisäyksen ja tarkastelee moraalipaniikkia kuuden tunnuspiirteen kautta. Tässä tutkimuksessa tarkasteluun on valittu vuoden 2021 aikana Aamulehden verkkolehdessä julkaistut sähköpotkulautoihin liittyvät tekstit. Verkkolehden kommentit on rajattu pois tutkimuksesta. Tutkimuksen analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen aineistosta tunnistettiin moraalipaniikin ominaisuuksia kaikista kuudesta täydennetyn attribuutiomallin mukaisesta moraalipaniikin piirteestä. Huoli sähköpotkulautailusta näyttäytyi aineistossa laaja-alaisena. Huolenaiheeksi nousivat sähköpotkulautailun koetut ongelmat turvallisuuteen liittyen. Huoli näkyi runsaana keskusteluna, mielipidemittauksina sekä esityksinä sääntelyn lisäämiseksi. Vihamielisyys näkyi siinä, miten sähköpotkulautailua ja sähköpotkulautailijoita kuvattiin. Sähköpotkulautailu koettiin pääosin kaupunkiliikenteelle haitallisena sekä vaarallisena toimintana ja sähköpotkulautailijat esitettiin liikennesäännöistä sekä liikenneturvallisuudesta piittaamattomina kulkijoina. Yksimielisyys näyttäytyi aineistossa yksimielisyytenä koetun uhan luonteesta, sen vakavuudesta ja sen syntyperästä. Sähköpotkulautailun ongelmat esitettiin yksilöiden käytöksestä johtuvina. Järjestäytynyttä vastarintaa yksimielisyydelle ei aineistossa esiintynyt. Suhteettomuus näkyi aineistossa sähköpotkulautailun saamana runsaana huomiona ilmiön todelliseen kokoon nähden. Muuntuvuus näkyi sähköpotkulautakeskustelun kausittaisuutena ja syntyneenä sääntelynä. Vaikutusvaltaisina yksilöinä tunnistettiin aineistosta journalistit, poliitikot sekä lääkärit. Nämä tahot löysivät sähköpotkulautailusta yhteisen huolenaiheen ja ratkaisuksi rajoitukset ja uuden sääntelyn
Mikroliikkuminen on näkynyt mediassa etenkin sähköpotkulaudoista keskusteltaessa. Mediakeskustelu sähköpotkulautoihin liittyen on ollut riski- ja ongelmakeskeistä. Sähköpotkulautailu on esitetty vaarallisena liikennemuotona ja sen koetuista lieveilmiöistä on kirjoitettu paljon. Viesti mediassa on, että sähköpotkulaudoilla ajetaan liian suurilla tilannenopeuksilla liikennesäännöistä piittaamatta. Vaaraa muulle liikenteelle aiheutetaan myös jättämällä sähköpotkulautoja ajon jälkeen kadulle kulkuesteeksi. Uutisten mukaan sähköpotkulaudoilla ajetaan usein juovuksissa ja aiheutetaan liikenneonnettomuuksia, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa aiheuttaen kuluja yhteiskunnalle. Rajoituksia ja sääntelyä sähköpotkulautailuun liittyen on vaadittu mediassa paljon.
Tässä kandidaatintutkielmassa suomalaista mediakeskustelua tarkastellaan moraalipaniikin näkökulmasta, Gooden ja Ben-Yehudan moraalipaniikin attribuutiomallia käyttäen. Moraalipaniikin attribuutiomalli antaa moraalipaniikille viisi ominaista tunnuspiirrettä. Tunnuspiirteet ovat huoli, vihamielisyys, yksimielisyys, suhteettomuus sekä muuntuvuus. Critcher on täydentänyt moraalipaniikin attribuutiomallia kuudennella lisäpiirteellä: vaikutusvaltaiset yksilöt. Tämä tutkielma ottaa huomioon Critcherin tekemän lisäyksen ja tarkastelee moraalipaniikkia kuuden tunnuspiirteen kautta. Tässä tutkimuksessa tarkasteluun on valittu vuoden 2021 aikana Aamulehden verkkolehdessä julkaistut sähköpotkulautoihin liittyvät tekstit. Verkkolehden kommentit on rajattu pois tutkimuksesta. Tutkimuksen analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen aineistosta tunnistettiin moraalipaniikin ominaisuuksia kaikista kuudesta täydennetyn attribuutiomallin mukaisesta moraalipaniikin piirteestä. Huoli sähköpotkulautailusta näyttäytyi aineistossa laaja-alaisena. Huolenaiheeksi nousivat sähköpotkulautailun koetut ongelmat turvallisuuteen liittyen. Huoli näkyi runsaana keskusteluna, mielipidemittauksina sekä esityksinä sääntelyn lisäämiseksi. Vihamielisyys näkyi siinä, miten sähköpotkulautailua ja sähköpotkulautailijoita kuvattiin. Sähköpotkulautailu koettiin pääosin kaupunkiliikenteelle haitallisena sekä vaarallisena toimintana ja sähköpotkulautailijat esitettiin liikennesäännöistä sekä liikenneturvallisuudesta piittaamattomina kulkijoina. Yksimielisyys näyttäytyi aineistossa yksimielisyytenä koetun uhan luonteesta, sen vakavuudesta ja sen syntyperästä. Sähköpotkulautailun ongelmat esitettiin yksilöiden käytöksestä johtuvina. Järjestäytynyttä vastarintaa yksimielisyydelle ei aineistossa esiintynyt. Suhteettomuus näkyi aineistossa sähköpotkulautailun saamana runsaana huomiona ilmiön todelliseen kokoon nähden. Muuntuvuus näkyi sähköpotkulautakeskustelun kausittaisuutena ja syntyneenä sääntelynä. Vaikutusvaltaisina yksilöinä tunnistettiin aineistosta journalistit, poliitikot sekä lääkärit. Nämä tahot löysivät sähköpotkulautailusta yhteisen huolenaiheen ja ratkaisuksi rajoitukset ja uuden sääntelyn
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8344]