Vähemmän jätettä? Jätehuoltoviranomaisen näkökulma – tapaustutkimus Jyvässeudulta
Malinen, Minna (2022)
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253584
Tiivistelmä
Jätteet ovat osa yhteiskuntaa, sillä ilman epäjärjestystä ei voi olla järjestystä. Perinteisesti jäte on ollut jotain, josta on päästävä eroon ja joka on hävitettävä näkyvistä. Historian saatossa jätteet ovat kuitenkin muuttuneet terveyden ja ympäristön häiriötekijästä yhä keskeisimmin resurssiksi, jolla nähdään olevan arvo. Kiertotalouden vauhdittaman arvonmuodostuksen myötä jäte onkin kytketty yhä tiiviimmin osaksi taloutta, mikä on vaikuttanut myös jätepolitiikan tavoitteiden muodostumiseen. Erityisiä haasteita sen voidaan katsoa muodostavan jätepolitiikan tavoitteelle estää jätteen syntymistä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin jätteen synnyn ehkäisyä kunnallisen jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta kuntakontekstissa, jossa on hiljattain laadittu seudulle jätepoliittinen ohjelma. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Työn tarkoituksena oli selvittää jätteen synnyn ehkäisyyn tähtääviä jätepoliittisia toimia alueella ja jätehuoltoviranomaisen toimijuutta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisimpänä käsitetaustana toimivat ympäristöpolitiikan ohjauskeinot.
Tutkimus kohdistui Jyväskylän seudun kunnalliseen jätehuoltoviranomaiseen ja alueelle kesällä 2021 hyväksyttyyn jätepoliittiseen ohjelmaan. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin sitä, millä tavalla jätehuoltoviranomainen voi ohjauskeinoillaan edistää kiinteän yhdyskuntajätteen synnyn ehkäisyä ja miten alueen jätepolitiikalla tuetaan ja kannustetaan kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseen.
Aineiston muodosti kahdeksan Jyväskylän seudun jätelautakunnan piirissä tehtyä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavista viisi oli luottamushenkilöitä ja kolme viranhaltijoita. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin alueen jätepoliittista ohjelmaa ja haastatteluaineiston tueksi tehtiin kaksi toimintaympäristöä ja jätepoliittista ohjelmatyötä avaavaa ylimääräistä haastattelua. Haastateltavat edustivat alueen jätehuoltoyhtiötä ja valvovaa viranomaista. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen aineiston perusteella jätehuoltoviranomaisessa nähdään jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteen määrän vähentämisen tarkoittavan eri asioita. Tavoitteina ja toimenpiteinä ne kuitenkin menevät herkästi sekaisin, ja valtaosa viranomaisen keinoista tähtää jo syntyneen jätteen määrän vähentämiseen. Jätehuoltoviranomaisen vaikutuskeinoilla ei nähdä merkittävää vaikutusta kotitalouksien kiinteän yhdyskuntajätteen synnyn ehkäisyyn. Suurin potentiaali nähdään informaatio-ohjauksella ja mahdollisesti tulevaisuudessa taloudellisena ohjauskeinona toimivalla jätetaksalla.
Jätepolitiikan toimet kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen määrään vähentämiseksi perustuvat kierrätyksen tehostamiseen, jota pyritään edistämään myös viranomaisen hallinnollisilla ja taloudellisilla ohjauskeinoilla. Jätteen synnyn ehkäisyä edistetään pääasiassa yhdyskuntajätehuollon ulkopuolella kunnan muissa toiminnoissa, jotka on saatettu jätepoliittisen ohjelman piiriin.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin jätteen synnyn ehkäisyä kunnallisen jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta kuntakontekstissa, jossa on hiljattain laadittu seudulle jätepoliittinen ohjelma. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Työn tarkoituksena oli selvittää jätteen synnyn ehkäisyyn tähtääviä jätepoliittisia toimia alueella ja jätehuoltoviranomaisen toimijuutta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisimpänä käsitetaustana toimivat ympäristöpolitiikan ohjauskeinot.
Tutkimus kohdistui Jyväskylän seudun kunnalliseen jätehuoltoviranomaiseen ja alueelle kesällä 2021 hyväksyttyyn jätepoliittiseen ohjelmaan. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin sitä, millä tavalla jätehuoltoviranomainen voi ohjauskeinoillaan edistää kiinteän yhdyskuntajätteen synnyn ehkäisyä ja miten alueen jätepolitiikalla tuetaan ja kannustetaan kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseen.
Aineiston muodosti kahdeksan Jyväskylän seudun jätelautakunnan piirissä tehtyä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavista viisi oli luottamushenkilöitä ja kolme viranhaltijoita. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin alueen jätepoliittista ohjelmaa ja haastatteluaineiston tueksi tehtiin kaksi toimintaympäristöä ja jätepoliittista ohjelmatyötä avaavaa ylimääräistä haastattelua. Haastateltavat edustivat alueen jätehuoltoyhtiötä ja valvovaa viranomaista. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen aineiston perusteella jätehuoltoviranomaisessa nähdään jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteen määrän vähentämisen tarkoittavan eri asioita. Tavoitteina ja toimenpiteinä ne kuitenkin menevät herkästi sekaisin, ja valtaosa viranomaisen keinoista tähtää jo syntyneen jätteen määrän vähentämiseen. Jätehuoltoviranomaisen vaikutuskeinoilla ei nähdä merkittävää vaikutusta kotitalouksien kiinteän yhdyskuntajätteen synnyn ehkäisyyn. Suurin potentiaali nähdään informaatio-ohjauksella ja mahdollisesti tulevaisuudessa taloudellisena ohjauskeinona toimivalla jätetaksalla.
Jätepolitiikan toimet kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen määrään vähentämiseksi perustuvat kierrätyksen tehostamiseen, jota pyritään edistämään myös viranomaisen hallinnollisilla ja taloudellisilla ohjauskeinoilla. Jätteen synnyn ehkäisyä edistetään pääasiassa yhdyskuntajätehuollon ulkopuolella kunnan muissa toiminnoissa, jotka on saatettu jätepoliittisen ohjelman piiriin.