Modern HVAF Spray Process and Cr3C2 -Based Coatings : Exploring the process, structure, properties and performance
Matikainen, Ville (2022)
Matikainen, Ville
Tampere University
2022
Teknisten tieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2022-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2403-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2403-2
Tiivistelmä
Useilla teollisuuden aloilla, mm. energiateollisuudessa, paperi- ja selluteollisuudessa ja vesivoiman tuotannossa, kuluminen ja korroosio jossakin muodossa rajoittaa tuotantoprosessien tehokkuutta ja ajoaikaa. Termisesti ruiskutetut kovametallipinnoitteet ovat yleinen ratkaisu kulumisen estämiseksi ja ne mahdollistavat kappaleen pintaominaisuuksien räätälöinnin käyttökohteen vaatimusten mukaisesti. Yleisimmät kovametallipinnoitteiden koostumukset ovat WC-Co(Cr) ja Cr3C2-25NiCr, jotka on ruiskutettu HVOF-suurnopeusliekkiruiskutusmenetelmällä. WC-pohjaisilla pinnoitteilla on tyypillisesti korkeampi mikrokovuus ja abraasiokestävyys verrattuna Cr3C2-pohjaisiin pinnotteisiin, mutta toisaalta niillä on matalampi korroosion ja hapettumisen kestävyys rajoittaen niiden käyttöä korkeammissa lämpötiloissa. Lisäksi, volframi ja koboltti on listattu EU:n toimesta kriittisiksi raaka-aineiksi ja volframi on yksi neljästä konfliktimineraaleista. Vaihtoehtoisia pinnoiteratkaisuja tarvitaan raaka-aineiden hankintaan liittyvien riskien pienentämiseen. Cr3C2-pohjaisten pinnoitteiden laadun ja kulumiskestävyyden parantaminen mahdollistaisi niiden laajemman käytön kustannustehokkaina vaihtoehtoina WC-pohjaisille koostumuksille ja kovakromaukselle lukuisissa sovelluksissa.
Viimeisten vuosikymmenten aikana kovametallien pinnoituksessa on tavoiteltu korkeampia partikkelinopeuksia ja matalampia lämpötiloja ruiskutuksen aikana tapahtuvan hiilenkadon ehkäisemiseksi ja pinnoitteiden tiiveyden ja koheesion parantamiseksi. Moderni HVAF-suurnopeusliekkiruiskutusmenetelmä edustaa tämän suuntauksen viimeisintä kehitysaskelta. Korkealaatuiset HVAF-ruiskutetut Cr3C2-pohjaiset pinnoitteet laajentaisivat niiden käyttökohteiden määrää vaihtoehtona WC-pohjaisille pinnoitteille. HVAF-ruiskutettujen Cr3C2-pohjaisten pinnoitteiden muodostumista, etenkin karbidipitoisuutta ja karbidien liukenemista, ja rakennetta ei ole aiemmin tutkittu. Nämä ovat kriittisiä tekijöitä, jotka määrittävät pinnoitteen ominaisuudet, suorituskyvyn ja potentiaalin vaihtoehtoisena ratkaisuna.
Tässä työssä tutkittiin HVOF- ja HVAF -ruiskutettuja Cr3C2-25NiCr -materiaaleja ja kahta vaihtoehtoista Cr3C2-pohjaista koostumusta, Cr3C2-50NiCrMoNb ja Cr3C2-37WC-18NiCoCr. Pinnoitteiden muodostumisen, rakenteen ja karbidien säilymisen tutkimiseksi luotiin EDS- ja kuva-analyysiä hyödyntävä analyysimenetelmä. Lisäksi materiaalien ruiskutuksessa hyödynnettiin online-diagnostiikkaa partikkelinopeuksien ja -lämpötilojen mittaamiseksi. Tutkimuksissa todettiin korkean partikkelinopeuden ja karkean karbidikoon (5 µm) yhdessä aiheuttavan merkittävää karbidimäärän vähenemistä HVAF-ruiskutetuissa pinnoitteissa. Toisaalta, pinnoitteen koheesio ja tiiveys paranivat, ja karbidien liukenema väheni HVOF-ruiskutettuihin pintoihin verattuna. Ruiskutuksenaikainen karbidikato väheni merkittävästi kun lähtöaineena käytettiin plasmatiivistettyä jauhetta, jonka karbidikoko oli hienompi (2.5 µm). Tämän tuloksena pinnoitteen karbidipitoisuus säilyi merkittävästi korkeampana nostaen abraasio-, eroosio- ja liete-eroosiokulumisen kestävyyttä.
Cr3C2-50NiCrMoNb -materiaalin korkeampi matriisipitoisuus vähensi karbidien liuekenemista, jättäen suurempia metallisia alueita sitkeään ja muokkautuvaan tilaan. Tämä paransi kavitaatiokestävyyttä, kun taas pinnoitteen abraasio- ja eroosiokestävyys heikkenivät. Molempia karbideja sisältävästä Cr3C2-37WC-18NiCoCr -koostumuksesta valmistetut pinnoitteet olivat tiiviitä ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan parempia. Tämän ansiosta abraasio-, eroosio-, kavitaatio- ja liukukuluminen vähenivät, tehden koostumuksesta erittäin mieleenkiintoisen vaihtoehdon HVOF-ruiskutetuille WC-10Co4Cr -pinnoitteille.
Tutkimuksen kaikissa tapauksissa HVAF-ruiskutetut pinnoitteet olivat kulumiskestävyydeltään parempia verrattuna HVOF-menetelmällä ruiskutettuihin verrokkeihin ja teräsreferensseihin, nimittäin 13-4 (CA6NM) -turbiiniteräkseen ja 316L -ruostumattomaan teräkseen. Matalammasta prosessilämpötilasta johtuen HVAF-pinnoituksessa voidaan käyttää partikkelikooltaan hienompia jauheita lähtöaineina, minkä ansiosta muodostuvat pinnoitteet ovat rakenteeltaan hienojakoisempia ja ominaisuuksiltaan parempia. Korkea partikkelinopeus ja matalampi lämpötila tekevät kuitenkin lähtöaineen valinnasta vielä merkittävämmän tekijän, kun pyritään samanaikaisesti maksimoimaan saanto, karbidimäärä ja kulumiskestävyys. HVAF-prosessin ja hienoa karbidikokoa hyödyntävien lähtöaineiden yhdistäminen mahdollistaa erittäin kulutustakestävien pintojen valmistuksen kustannustehokkaammin muihin suurnopeusliekkiruiskutusmenetelmiin verrattuna. Tämä laajentaa mahdollisten sovellusten määrää kovakromin ja HVOF-ruiskutettujen WC-pohjaisten pinnoitteiden korvaamiseksi HVAF-ruiskutetuilla Cr3C2-pohjaisilla pinnoitteilla.
Viimeisten vuosikymmenten aikana kovametallien pinnoituksessa on tavoiteltu korkeampia partikkelinopeuksia ja matalampia lämpötiloja ruiskutuksen aikana tapahtuvan hiilenkadon ehkäisemiseksi ja pinnoitteiden tiiveyden ja koheesion parantamiseksi. Moderni HVAF-suurnopeusliekkiruiskutusmenetelmä edustaa tämän suuntauksen viimeisintä kehitysaskelta. Korkealaatuiset HVAF-ruiskutetut Cr3C2-pohjaiset pinnoitteet laajentaisivat niiden käyttökohteiden määrää vaihtoehtona WC-pohjaisille pinnoitteille. HVAF-ruiskutettujen Cr3C2-pohjaisten pinnoitteiden muodostumista, etenkin karbidipitoisuutta ja karbidien liukenemista, ja rakennetta ei ole aiemmin tutkittu. Nämä ovat kriittisiä tekijöitä, jotka määrittävät pinnoitteen ominaisuudet, suorituskyvyn ja potentiaalin vaihtoehtoisena ratkaisuna.
Tässä työssä tutkittiin HVOF- ja HVAF -ruiskutettuja Cr3C2-25NiCr -materiaaleja ja kahta vaihtoehtoista Cr3C2-pohjaista koostumusta, Cr3C2-50NiCrMoNb ja Cr3C2-37WC-18NiCoCr. Pinnoitteiden muodostumisen, rakenteen ja karbidien säilymisen tutkimiseksi luotiin EDS- ja kuva-analyysiä hyödyntävä analyysimenetelmä. Lisäksi materiaalien ruiskutuksessa hyödynnettiin online-diagnostiikkaa partikkelinopeuksien ja -lämpötilojen mittaamiseksi. Tutkimuksissa todettiin korkean partikkelinopeuden ja karkean karbidikoon (5 µm) yhdessä aiheuttavan merkittävää karbidimäärän vähenemistä HVAF-ruiskutetuissa pinnoitteissa. Toisaalta, pinnoitteen koheesio ja tiiveys paranivat, ja karbidien liukenema väheni HVOF-ruiskutettuihin pintoihin verattuna. Ruiskutuksenaikainen karbidikato väheni merkittävästi kun lähtöaineena käytettiin plasmatiivistettyä jauhetta, jonka karbidikoko oli hienompi (2.5 µm). Tämän tuloksena pinnoitteen karbidipitoisuus säilyi merkittävästi korkeampana nostaen abraasio-, eroosio- ja liete-eroosiokulumisen kestävyyttä.
Cr3C2-50NiCrMoNb -materiaalin korkeampi matriisipitoisuus vähensi karbidien liuekenemista, jättäen suurempia metallisia alueita sitkeään ja muokkautuvaan tilaan. Tämä paransi kavitaatiokestävyyttä, kun taas pinnoitteen abraasio- ja eroosiokestävyys heikkenivät. Molempia karbideja sisältävästä Cr3C2-37WC-18NiCoCr -koostumuksesta valmistetut pinnoitteet olivat tiiviitä ja mekaanisilta ominaisuuksiltaan parempia. Tämän ansiosta abraasio-, eroosio-, kavitaatio- ja liukukuluminen vähenivät, tehden koostumuksesta erittäin mieleenkiintoisen vaihtoehdon HVOF-ruiskutetuille WC-10Co4Cr -pinnoitteille.
Tutkimuksen kaikissa tapauksissa HVAF-ruiskutetut pinnoitteet olivat kulumiskestävyydeltään parempia verrattuna HVOF-menetelmällä ruiskutettuihin verrokkeihin ja teräsreferensseihin, nimittäin 13-4 (CA6NM) -turbiiniteräkseen ja 316L -ruostumattomaan teräkseen. Matalammasta prosessilämpötilasta johtuen HVAF-pinnoituksessa voidaan käyttää partikkelikooltaan hienompia jauheita lähtöaineina, minkä ansiosta muodostuvat pinnoitteet ovat rakenteeltaan hienojakoisempia ja ominaisuuksiltaan parempia. Korkea partikkelinopeus ja matalampi lämpötila tekevät kuitenkin lähtöaineen valinnasta vielä merkittävämmän tekijän, kun pyritään samanaikaisesti maksimoimaan saanto, karbidimäärä ja kulumiskestävyys. HVAF-prosessin ja hienoa karbidikokoa hyödyntävien lähtöaineiden yhdistäminen mahdollistaa erittäin kulutustakestävien pintojen valmistuksen kustannustehokkaammin muihin suurnopeusliekkiruiskutusmenetelmiin verrattuna. Tämä laajentaa mahdollisten sovellusten määrää kovakromin ja HVOF-ruiskutettujen WC-pohjaisten pinnoitteiden korvaamiseksi HVAF-ruiskutetuilla Cr3C2-pohjaisilla pinnoitteilla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4901]