Katsaus kuntien hallintoa koskevien tilintarkastuskertomusten mukautusten syihin: Tarkastelussa tilikaudet 2018-2020
Wallgren, Matias (2022)
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253570
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään kuntien hallintoa koskevien tilintarkastuskertomusten mukautusten syitä. Kuntien tilintarkastus on lakisääteistä ja tarkoittaa käytännössä kunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastamista kultakin tilikaudelta. Tarkastuksen tulokset raportoidaan tilintarkastuskertomuksessa, joka voi olla vakiomuotoinen tai mukautettu. Hallintoon voi kohdistua tilintarkastuskertomuksessa mukautus, jos kunnan hallintoa ei ole hoidettu lakia tai valtuuston päätöksiä noudattaen. Tutkimuksessa hyödynnetään päämies-agenttiteoriaa, joka tarkastelee organisaatioissa esiintyviä päämies-agenttisuhteita. Yksi kunnassa esiintyvä päämies-agenttisuhde on sellainen, jossa valtuutettu on päämies ja viranhaltija on agentti.
Tutkimuksen tehtävänä on vastata tutkimuskysymyksiin ”kuinka suuri osa hallintoa koskevien mukautusten syistä liittyy lain noudattamiseen ja kuinka suuri osa valtuuston päätösten noudattamiseen?” sekä ”mihin syihin perustuen hallintoon on kohdistettu mukautus?”. Tutkimuskysymyksillä pyritään selvittämään, missä suhteessa hallinnon mukautusten syyt ovat jakautuneet lain ja valtuuston päätösten noudattamiseen sekä mitä hallinnon mukautusten syitä on löydettävissä tilikausilta 2018-2020. Tavoitteena on lisäksi täydentää kuntien mukautettuihin tilintarkastuskertomuksiin liittyvää aiempaa tutkimusta.
Tutkimusaineisto koostuu Manner-Suomen kuntien tilikausien 2018-2020 tilintarkastuskertomuksista, joita kerättiin 450 kappaletta. Jokaiselta kolmelta tilikaudelta kerättiin näin ollen 150 tilintarkastuskertomusta. Analyysin kohteiksi valikoituivat tilintarkastuskertomukset, joissa oli vähintään yksi hallintoon kohdistuva mukautus. Tämänkaltaisia tilintarkastuskertomuksia tutkimusaineistossa on 86 kappaletta. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön erittelyä, joten tutkimusaineisto kvantifioitiin tutkimuskysymysten mukaisesti taulukkomuotoon lukumäärällisesti ja prosentteina. Tutkimus on menetelmäsuuntaukseltaan kvalitatiivinen ja se on toteutettu poikittaistutkimuksena huolimatta siitä, että tarkastelu kattaa kolme tilikautta.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että 41 % hallinnon mukautusten syistä liittyy lain noudattamiseen ja 57 % valtuuston päätösten noudattamiseen. Määrärahojen ylitys on keskeisin syy, jonka vuoksi hallintoon on tutkimusaineiston tilintarkastuskertomuksissa kohdistettu mukautus. Tämä havainto on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkimustulosten näkökulmasta valtuutetun ja kunnan viranhaltijan välisessä päämies-agenttisuhteessa ongelmana on, että agentti ei aina noudata päämiehen tekemiä päätöksiä. Tutkimustulosten valossa kunnat voisivat kehittää talousarvioseurannan menettelyjä, jotta olennaiset talousarviopoikkeamat olisi mahdollista havaita ja hyväksyttää valtuustolla vielä talousarviovuoden aikana.
Tutkimuksen tehtävänä on vastata tutkimuskysymyksiin ”kuinka suuri osa hallintoa koskevien mukautusten syistä liittyy lain noudattamiseen ja kuinka suuri osa valtuuston päätösten noudattamiseen?” sekä ”mihin syihin perustuen hallintoon on kohdistettu mukautus?”. Tutkimuskysymyksillä pyritään selvittämään, missä suhteessa hallinnon mukautusten syyt ovat jakautuneet lain ja valtuuston päätösten noudattamiseen sekä mitä hallinnon mukautusten syitä on löydettävissä tilikausilta 2018-2020. Tavoitteena on lisäksi täydentää kuntien mukautettuihin tilintarkastuskertomuksiin liittyvää aiempaa tutkimusta.
Tutkimusaineisto koostuu Manner-Suomen kuntien tilikausien 2018-2020 tilintarkastuskertomuksista, joita kerättiin 450 kappaletta. Jokaiselta kolmelta tilikaudelta kerättiin näin ollen 150 tilintarkastuskertomusta. Analyysin kohteiksi valikoituivat tilintarkastuskertomukset, joissa oli vähintään yksi hallintoon kohdistuva mukautus. Tämänkaltaisia tilintarkastuskertomuksia tutkimusaineistossa on 86 kappaletta. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön erittelyä, joten tutkimusaineisto kvantifioitiin tutkimuskysymysten mukaisesti taulukkomuotoon lukumäärällisesti ja prosentteina. Tutkimus on menetelmäsuuntaukseltaan kvalitatiivinen ja se on toteutettu poikittaistutkimuksena huolimatta siitä, että tarkastelu kattaa kolme tilikautta.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että 41 % hallinnon mukautusten syistä liittyy lain noudattamiseen ja 57 % valtuuston päätösten noudattamiseen. Määrärahojen ylitys on keskeisin syy, jonka vuoksi hallintoon on tutkimusaineiston tilintarkastuskertomuksissa kohdistettu mukautus. Tämä havainto on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Tutkimustulosten näkökulmasta valtuutetun ja kunnan viranhaltijan välisessä päämies-agenttisuhteessa ongelmana on, että agentti ei aina noudata päämiehen tekemiä päätöksiä. Tutkimustulosten valossa kunnat voisivat kehittää talousarvioseurannan menettelyjä, jotta olennaiset talousarviopoikkeamat olisi mahdollista havaita ja hyväksyttää valtuustolla vielä talousarviovuoden aikana.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8314]