Kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrän kehitys: Katsaus vuosien 2019 ja 2020 tilintarkastuskertomuksiin
Lehtinen, Maria (2022)
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204243476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204243476
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään suomalaisten kuntien mukautettuja tilintarkastuskertomuksia. Tilintarkastus on kuntien lakisääteinen velvoite. Tilintarkastuksessa riippumaton tilintarkastaja tarkastaa kunnan hallinnon, tilinpäätöksen, valtionosuuksien perusteena olevat tiedot sekä kunnan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan asianmukaisen järjestämisen. Tarkastustyönsä päätteeksi tilintarkastaja antaa kunnanvaltuustolle tilintarkastuskertomuksen, joka voi olla vakiomuotoinen tai mukautettu. Mukautetussa tilintarkastuskertomuksessa on jokin vakiomuotoisesta tilintarkastuskertomuksesta poikkeava lisätieto tai suoraan tilivelvolliseen kohdistuva muistutus. Lisäksi tilintarkastaja lausuu tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
Kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrä on ollut pitkään melko korkea. Aiemman tutkimuksen mukaan vuosia 2009–2013 koskevista tilintarkastuskertomuksista 30,6 % oli mukautettuja. Tuoreempi tutkimustulos puolestaan tuo esiin havainnon mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrän laskusta. Vuoden 2018 tilintarkastuskertomuksista enää vain 16,7 % oli mukautettuja. Tämän tutkimuksen tehtävänä onkin selvittää, millaista kehitystä mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrässä on havaittavissa pidemmällä aikavälillä sekä sitä, mihin tilintarkastuksen osa-alueisiin mukautukset yleisimmin kohdistuvat. Tutkimuskysymykset ovat ”Miten kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrä on kehittynyt?” ja ”Mitä tilintarkastuksen osa-aluetta mukautus yleisimmin koskee?”.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena pitkittäistutkimuksena. Tähän valintaan päädyttiin, koska tarkoituksena oli tuottaa empiiristä tietoa kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrän ja syiden kehityksestä. Aineiston muodostavat 571 Manner-Suomen kunnan tilintarkastuskertomusta vuosilta 2019 ja 2020, mikä kattaa 97,4 % kaikista kyseisten vuosien tilintarkastuskertomuksista. Mukautettuja tilintarkastuskertomuksia kvantifioitiin taulukkomuotoon mukautuksen kohteena olevien tilintarkastuksen osa-alueiden perusteella, jotta voitiin laskea vertailukelpoisia prosentuaalisia lukuja.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yli kolmasosa kuntien tilintarkastuskertomuksista on edelleen mukautettuja. Tulos on yllättävä, sillä vuotta 2018 koskevat tutkimustulokset antoivat viitteitä laskevasta mukautettujen tilintarkastuskertomusten kehityssuunnasta. Toisaalta tulos on melko yhdenmukainen muun suomalaisen julkisyhteisöjen mukautettuja tilintarkastuskertomuksia koskevan aiemman tutkimuksen kanssa. Valtaosa tilintarkastuskertomusten mukautusten perusteista liittyy hallinnon osa-alueeseen. Vuoden 2019 tilintarkastuskertomuksissa korostui lisäksi tilinpäätöksen tietoihin kohdistuvat mukautukset, jotka liittyivät vahvasti meneillään olevaan koronavirusepidemiaan.
Kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrä on ollut pitkään melko korkea. Aiemman tutkimuksen mukaan vuosia 2009–2013 koskevista tilintarkastuskertomuksista 30,6 % oli mukautettuja. Tuoreempi tutkimustulos puolestaan tuo esiin havainnon mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrän laskusta. Vuoden 2018 tilintarkastuskertomuksista enää vain 16,7 % oli mukautettuja. Tämän tutkimuksen tehtävänä onkin selvittää, millaista kehitystä mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrässä on havaittavissa pidemmällä aikavälillä sekä sitä, mihin tilintarkastuksen osa-alueisiin mukautukset yleisimmin kohdistuvat. Tutkimuskysymykset ovat ”Miten kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrä on kehittynyt?” ja ”Mitä tilintarkastuksen osa-aluetta mukautus yleisimmin koskee?”.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena pitkittäistutkimuksena. Tähän valintaan päädyttiin, koska tarkoituksena oli tuottaa empiiristä tietoa kuntien mukautettujen tilintarkastuskertomusten määrän ja syiden kehityksestä. Aineiston muodostavat 571 Manner-Suomen kunnan tilintarkastuskertomusta vuosilta 2019 ja 2020, mikä kattaa 97,4 % kaikista kyseisten vuosien tilintarkastuskertomuksista. Mukautettuja tilintarkastuskertomuksia kvantifioitiin taulukkomuotoon mukautuksen kohteena olevien tilintarkastuksen osa-alueiden perusteella, jotta voitiin laskea vertailukelpoisia prosentuaalisia lukuja.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yli kolmasosa kuntien tilintarkastuskertomuksista on edelleen mukautettuja. Tulos on yllättävä, sillä vuotta 2018 koskevat tutkimustulokset antoivat viitteitä laskevasta mukautettujen tilintarkastuskertomusten kehityssuunnasta. Toisaalta tulos on melko yhdenmukainen muun suomalaisen julkisyhteisöjen mukautettuja tilintarkastuskertomuksia koskevan aiemman tutkimuksen kanssa. Valtaosa tilintarkastuskertomusten mukautusten perusteista liittyy hallinnon osa-alueeseen. Vuoden 2019 tilintarkastuskertomuksissa korostui lisäksi tilinpäätöksen tietoihin kohdistuvat mukautukset, jotka liittyivät vahvasti meneillään olevaan koronavirusepidemiaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10016]