Fyysinen aktiivisuus ja humalahakuinen juominen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla - Kouluterveyskysely 2019
Järvinen, Emilia (2022)
Järvinen, Emilia
2022
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204243475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204243475
Tiivistelmä
Fyysistä aktiivisuutta on tyypillisesti pidetty haitalliselta terveyskäyttäytymiseltä suojaavana tekijänä. Useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet fyysisen aktiivisuuden lisäävän riskiä humalahakuiselle juomiselle. Pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta eri osasta, artikkelikäsikirjoituksesta ja täydentävästä osasta. Tutkimuksessa käytettiin aineistona vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksia (n=44498).
Tutkielman ensimmäinen osa koostuu artikkelikäsikirjoituksesta, jossa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden ja humalahakuisen juomisen esiintyvyyttä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla sekä fyysisen aktiivisuuden ja taustamuuttujien yhteyttä humalahakuiseen juomiseen. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, luokka-aste, vanhempien koulutustaso ja perheen taloudellinen tilanne. Aineistoa kuvailtiin frekvenssien ja prosenttiosuuksien avulla. Fyysisen aktiivisuuden ja taustamuuttujien yhteyttä humalahakuiseen juomiseen testattiin khiin neliö -testillä (χ²) ja logistisella regressioanalyysillä. Tulosten mukaan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 17,8 % oli juonut humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa. Lasten ja nuorten liikuntasuositusten mukaisesti liikkui 13,9 % vastaajista. Taustamuuttujista sukupuoli ja luokka-aste olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä humalahakuiseen juomiseen. Humalahakuinen juominen oli yleisempää pojilla ja toisen vuoden opiskelijoilla kuin tytöillä ja ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Fyysinen aktiivisuus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä humalahakuiseen juomiseen. Humalahakuinen juominen oli todennäköisempää niillä vastaajilla, jotka liikkuivat 0–2 päivänä tai 3–4 päivänä viikossa vähintään tunnin, kuin niillä, jotka liikkuivat 7 päivänä vähintään tunnin.
Tutkielman toisessa osassa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden ja humalahakuisen juomisen esiintyvyyttä lukiossa ensimmäistä ja toista vuotta opiskelevilla tytöillä ja pojilla sekä fyysisen aktiivisuuden ja taustamuuttujien yhteyttä humalahakuiseen juomiseen. Aineiston kuvailuissa käytettiin frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Analyysissa käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä (χ²). Analyysit tehtiin erikseen pojille ja tytöille. Tulosten mukaan pojista 16,8 % ja tytöistä 11,8 % liikkui lasten ja nuorten liikuntasuositusten mukaisesti. Pojista 19,9 % ja tytöistä 16,3 % oli juonut humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa. Taustamuuttujista luokka-aste oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä humalahakuiseen juomiseen pojilla sekä tytöillä. Humalahakuinen juominen yleistyi molemmilla sukupuolilla lukion ensimmäiseltä vuosiluokalta toiselle siirryttäessä. Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä humalahakuiseen juomiseen sekä pojilla että tytöillä. Humalahakuinen juominen oli yleisempää niillä pojilla, jotka liikkuivat 3–6 päivänä ja niillä tytöillä liikkuivat 0–2 päivänä viikossa vähintään tunnin.
Tutkimus tuotti uutta tietoa fyysisen aktiivisuuden yhteydestä humalahakuiseen juomiseen. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää opetuksessa ja opiskeluterveydenhuollossa nuorten terveyden edistämiseksi.
Tutkielman ensimmäinen osa koostuu artikkelikäsikirjoituksesta, jossa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden ja humalahakuisen juomisen esiintyvyyttä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla sekä fyysisen aktiivisuuden ja taustamuuttujien yhteyttä humalahakuiseen juomiseen. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, luokka-aste, vanhempien koulutustaso ja perheen taloudellinen tilanne. Aineistoa kuvailtiin frekvenssien ja prosenttiosuuksien avulla. Fyysisen aktiivisuuden ja taustamuuttujien yhteyttä humalahakuiseen juomiseen testattiin khiin neliö -testillä (χ²) ja logistisella regressioanalyysillä. Tulosten mukaan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 17,8 % oli juonut humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa. Lasten ja nuorten liikuntasuositusten mukaisesti liikkui 13,9 % vastaajista. Taustamuuttujista sukupuoli ja luokka-aste olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä humalahakuiseen juomiseen. Humalahakuinen juominen oli yleisempää pojilla ja toisen vuoden opiskelijoilla kuin tytöillä ja ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Fyysinen aktiivisuus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä humalahakuiseen juomiseen. Humalahakuinen juominen oli todennäköisempää niillä vastaajilla, jotka liikkuivat 0–2 päivänä tai 3–4 päivänä viikossa vähintään tunnin, kuin niillä, jotka liikkuivat 7 päivänä vähintään tunnin.
Tutkielman toisessa osassa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden ja humalahakuisen juomisen esiintyvyyttä lukiossa ensimmäistä ja toista vuotta opiskelevilla tytöillä ja pojilla sekä fyysisen aktiivisuuden ja taustamuuttujien yhteyttä humalahakuiseen juomiseen. Aineiston kuvailuissa käytettiin frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Analyysissa käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä (χ²). Analyysit tehtiin erikseen pojille ja tytöille. Tulosten mukaan pojista 16,8 % ja tytöistä 11,8 % liikkui lasten ja nuorten liikuntasuositusten mukaisesti. Pojista 19,9 % ja tytöistä 16,3 % oli juonut humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa. Taustamuuttujista luokka-aste oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä humalahakuiseen juomiseen pojilla sekä tytöillä. Humalahakuinen juominen yleistyi molemmilla sukupuolilla lukion ensimmäiseltä vuosiluokalta toiselle siirryttäessä. Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä humalahakuiseen juomiseen sekä pojilla että tytöillä. Humalahakuinen juominen oli yleisempää niillä pojilla, jotka liikkuivat 3–6 päivänä ja niillä tytöillä liikkuivat 0–2 päivänä viikossa vähintään tunnin.
Tutkimus tuotti uutta tietoa fyysisen aktiivisuuden yhteydestä humalahakuiseen juomiseen. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää opetuksessa ja opiskeluterveydenhuollossa nuorten terveyden edistämiseksi.