Nuortenromaanin tyttöhahmon valta ja toimijuus kerronnan ja teemojen näkökulmista
Nousiainen, Viivi (2022)
Nousiainen, Viivi
2022
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253553
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on nuortenromaanin tyttöhahmon vallan ja toimijuuden tarkastelu kerronnan ja teemojen näkökulmista. Tutkimusaineistonani on kolme uutta kotimaista nuortenromaania, Jukka Behmin Pehmolelutyttö (2017), Marja-Leena Tiaisen Kahden maailman tyttö (2011) ja Terhi Rannelan Taivaan tuuliin (2007). Kaikissa näissä teoksissa nostetaan keskeisen tarkastelun kohteeksi tyttöhahmo ja hänen mahdollisuutensa toimijuuteen ja valtaan. Tutkimuksen teoriatausta on moninainen ja se koostuu kertomuksentutkimuksesta, henkilöhahmotutkimuksesta, tyttötutkimuksesta ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta. Kertomuksentutkimuksesta hyödynnän etenkin Dorrit Cohnin käsitteitä henkilöhahmon mielen välittymisestä kerronnassa, kokevaa ja kertovaa minäkertojaa sekä James Phelanin käsitteitä henkilöhahmon tulkintatavoista. Tyttötutkimuksen avulla lähestyn teosten välittämiä tyttöyden representaatioita ja kuinka ne sopivat konventionaaliseen tyttöyteen. Nuortenkirjallisuuden tutkimuksen avulla taustoitan kohdeteoksia ja niiden lajityypillisyyttä sekä sitä, millaisia tyttöhahmoja nuortenromaaneissa on. Vallan käsitteen ymmärrän yksilöiden välisenä vaikutussuhteena, mutta huomioin myös vallan verkostot, jotka tuottavat kulttuurista ja sosiaalista todellisuutta yhteiskunnassa. Toimijuuden käsitteen ymmärrän kulttuurintutkimuksen tavoin yksilön kykynä tehdä päätöksiä ja valintoja itsenäisesti.
Aloitan tutkielmani kohdeteosten kerronnan analyysilla, josta siirryn niiden teemojen analysoimiseen. Tutkimani tyttöhahmot määrittyvät Phelanin käsitteiden mukaan ennen muuta mimeettisiksi ja temaattisiksi, eli oikeiden ihmisten kaltaisiksi sekä tyttöpositiotaan representoiviksi. Kerronnassa henkilöhahmon valta ja toimijuus välittyy selvimmin hänen mieltään kuvaavilla kerronnan tavoilla, kuten minäkerronnalla, vapaalla epäsuoralla esityksellä ja fokalisaatiolla. Kerronnan anakroniat, takaumat ja ennakoinnit mahdollistavat tyttöyksien ja niiden vallan ja toimijuuden muuttumisen havainnoinnin. Teosten keskeisistä teemoista olen poiminut analyysini kohteeksi itsenäistymisen, väkivallan, uhriposition, seksuaalisuuden ja perhesuhteet. Tyttöjen itsenäistymispyrkimyksiä hankaloittavat niihin vaikuttamaan pyrkivät vanhemmat, yhteiskunnan normit ja viranomaiset. Kohdeteoksissani esiintyy moninaisia väkivallan muotoja, seksuaalista, kunniaan liittyvää ja henkistä väkivaltaa. Tytöt pyrkivät sietämään väkivaltatilanteita erilaisin tavoin ja hakemaan näin valtaa ja toimijuutta alistavassa tilanteessa. Väkivallasta seuraa uhripositio, johon tytöt lähes väistämättä asetetaan. Uhripositiossa tytön valta ja toimijuus ovat lamaantuneita. Seksuaalisuuden suhteen uusimmat nuortenkirjat ovat käsittelytavoiltaan varsin vapautuneita, mutta tämä ei näy omassa tutkimusaineistossani. Kaikkien tyttöjen kohdalla seksuaalisuus näyttäytyy joko haavoittavana, kontrolloituna tai tyttöä leimaavana. Tyttöjen perhesuhteet ovat itsenäistymisen kannalta oleellisia, mutta usein niitä hankaloittaa tyytymättömyys äitiin. Perhe on myös keskeinen paikka tytön toimijuuden ja vallan rajoittamiselle.
Aloitan tutkielmani kohdeteosten kerronnan analyysilla, josta siirryn niiden teemojen analysoimiseen. Tutkimani tyttöhahmot määrittyvät Phelanin käsitteiden mukaan ennen muuta mimeettisiksi ja temaattisiksi, eli oikeiden ihmisten kaltaisiksi sekä tyttöpositiotaan representoiviksi. Kerronnassa henkilöhahmon valta ja toimijuus välittyy selvimmin hänen mieltään kuvaavilla kerronnan tavoilla, kuten minäkerronnalla, vapaalla epäsuoralla esityksellä ja fokalisaatiolla. Kerronnan anakroniat, takaumat ja ennakoinnit mahdollistavat tyttöyksien ja niiden vallan ja toimijuuden muuttumisen havainnoinnin. Teosten keskeisistä teemoista olen poiminut analyysini kohteeksi itsenäistymisen, väkivallan, uhriposition, seksuaalisuuden ja perhesuhteet. Tyttöjen itsenäistymispyrkimyksiä hankaloittavat niihin vaikuttamaan pyrkivät vanhemmat, yhteiskunnan normit ja viranomaiset. Kohdeteoksissani esiintyy moninaisia väkivallan muotoja, seksuaalista, kunniaan liittyvää ja henkistä väkivaltaa. Tytöt pyrkivät sietämään väkivaltatilanteita erilaisin tavoin ja hakemaan näin valtaa ja toimijuutta alistavassa tilanteessa. Väkivallasta seuraa uhripositio, johon tytöt lähes väistämättä asetetaan. Uhripositiossa tytön valta ja toimijuus ovat lamaantuneita. Seksuaalisuuden suhteen uusimmat nuortenkirjat ovat käsittelytavoiltaan varsin vapautuneita, mutta tämä ei näy omassa tutkimusaineistossani. Kaikkien tyttöjen kohdalla seksuaalisuus näyttäytyy joko haavoittavana, kontrolloituna tai tyttöä leimaavana. Tyttöjen perhesuhteet ovat itsenäistymisen kannalta oleellisia, mutta usein niitä hankaloittaa tyytymättömyys äitiin. Perhe on myös keskeinen paikka tytön toimijuuden ja vallan rajoittamiselle.