Raportointinäkymien suunnittelu käytettävyyden näkökulmasta

Abstract

Tässä työssä tutkittiin raportointinäkymien suunnittelua käytettävyyden näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona resurssivuokrausyritykselle, jossa oli tunnistettu luotonvalvontaan liittyvä liiketoimintaongelma. Tämän liiketoimintaongelman ratkaisemiseksi koettiin tarvittavan raportointia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa käytettävyyden huomioiva prosessimalli raportointinäkymien suunnittelua varten ja kehittää samalla toimeksiantajaorganisaatiolle heidän tarpeitaan vastaavat raportointinäkymät suunnitteluprosessia hyödyntäen. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, joka koostui kirjallisuuskatsauksesta sekä empiirisestä osasta. Empiirinen osa toteutettiin kahdessa osassa. Ensin toteutettiin haastattelukierros, jossa selvitettiin osallistujien tietotarpeita raportointia kohtaan. Tämän jälkeen tietotarpeita vastaavat raportointinäkymät toteutettiin. Empiirisen tutkimuksen toisessa osassa toteutettuja raportointinäkymiä arvioitiin käytettävyystestauksen sekä toisen haastattelukierroksen avulla. Tutkimuksessa selvisi, että raportointinäkymien suunnitteluun liittyy kuusi näkökulmaa: käyttäjät, käyttötapaus, mittarit, visuaaliset valinnat, data ja organisaatio. Kaikki näkökulmat tulisi ottaa huomioon raportointinäkymien suunnittelussa toimivan kokonaisuuden saavuttamiseksi. Tässä tutkimuksessa raportointinäkymien käytettävyyttä tarkasteltiin vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tyytyväisyyden näkökulmista. Raportointinäkymien vaikuttavuuteen havaittiin vaikuttavan sekä raportointinäkymän sisältö että tiedon esittämistapa. Tehokkuuden näkökulmasta raportointinäkymien käytettävyyteen vaikutti eniten raporttikokonaisuuden sisältämän tiedon määrä. Tyytyväisyyteen sen sijaan vaikutti erityisesti käyttäjien kokemus siitä, oliko heidän toiveitaan kuunneltu ja niihin pystytty vastaamaan. Tutkimuksen tuloksena muodostettiin raportointinäkymien suunnitteluprosessi, jonka avulla raportointinäkymien käytettävyyteen pystytään vaikuttamaan. Suunnitteluprosessin vaiheiksi tunnistettiin tietotarpeiden tunnistaminen, käytettävyyssuunnittelu, tekninen kehittäminen, käytettävyystutkimus, sekä käyttöönottokoulutus. Tutkimuksessa tunnistettiin, että käytettävyystutkimuksia olisi hyvä toteuttaa kaksi. Toinen testaamaan raportointinäkymien intuitiivista käyttöä ja toinen tunnistamaan käytettävyysongelmia pidemmän käytön jälkeen. Kehitetty suunnitteluprosessi on luonteeltaan jatkuva ja se voidaan toistaa uusien tietotarpeiden tai käytettävyysongelmien ilmentyessä, kunnes haluttu lopputulos on saavutettu.

In this research dashboard design is being studied from usability point of view. The research was made for a Finnish company that offers staffing and recruitment services. The aim of the research came from a business problem related to credit risk management faced by the target company. They had noticed a need for reporting to solve this problem. The goal of this research was to create a process model for dashboard design that takes usability into consideration. Another goal of this research was to create the dashboards for target company’s needs using the design process. This research was a case study that consisted of a literature research and empirical study. The empirical study had two parts. The first part consisted of interviews which goal was to define knowledge needs of the dashboard users. After the first interviews the dashboards were developed based on the knowledge needs. In the second part of the empirical study dashboards were evaluated using usability tests and another interviews. The research showed that dashboard design consists of six points of view: users, use case, metrics, visual choices, data, and organization. All the points of view need to take into consideration while designing dashboards. In this research usability was examined from three points of view: effectivity, efficiency, and satisfaction. According to the research dashboards’ effectivity was affected by the information in the dashboard but also the way information was presented. Efficiency was noticed to be mostly affected by the amount of information in the dashboard. Satisfaction on the other hand was mostly affected by the users’ perceptions if their knowledge needs had been heard and fulfilled or not. As a result of this study a dashboard design process model was conducted. The phases of the design model are defining knowledge needs, usability design, technical development, usability research and training. The research indicates that one usability research should be performed to study dashboards’ intuitive use before dashboards’ deployment, and another should be executed after users have used dashboards for a while to discover other usability issues. The design process is continuous, and it can be repeated if new knowledge needs, or usability issues are discovered.