Deutschsprachige Internetseiten der Fleischersatzproduzenten Beanit und Rügenwalder Mühle : eine kontrastive Analyse
Jokinen, Maija (2022)
2022
Saksan kielen ja kulttuurin maisteriohjelma - Master's Programme in German Language and Culture
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253508
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli löytää eroja ja mahdollisia kehitysehdotuksia vastaavanlaisille lihankorviketuotteita tarjoaville yrityksille verkkosivujen kielellisen ja visuaalisen sisällön tarkastelun tuloksena.
Tutkimusmateriaalina toimivat kaksi saksankielistä verkkosivua: suomalaisen elintarvikeyrityksen Beanit-tuotteen verkkosivut sekä saksalaisen Rügenwalder Mühlen verkkosivut. Molemmat yritykset valmistavat lihankorviketuotteina kuvailtavia elintarvikkeita. Yritysten tuotteet eroavat kuitenkin paljon raaka-aineiltaan ja käyttötavoiltaan. Beanit valmistaa elintarvikkeita vain härkäpavuista, kun taas Rügenwalder Mühlen valikoimassa on lihatuotteita sekä näiden kasvipohjaisia vaihtoehtotuotteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kontrastiivista analyysiä online-sisällönanalyysin menetelmien avustuksella.
Tutkielmassa käsitellään aiheeseen liittyen kulttuurienvälisen talousviestinnän keskeisiä teemoja ja markkinoinnin keinoja kommunikaation osana. Markkinointiin liittyen tutkielma sivuaa myös mainoskielen piirteitä ja lihankorviketuotteisiin liittyvää tilastotietoa ensisijaisesti kuluttajien näkökulmasta.
Kontrastiivisen sisällönanalyysin tulokset osoittavat, että verkkosivuilla on käytetty samanlaisia leksikologisia sekä visuaalisia keinoja. Verkkosivujen tarkoituksena on esittää yrityksen yleisen kuvan lisäksi yrityksen tarjoaman tuotteen ominaisuuksia mahdollisimman vakuuttavasti. Tähän pyritään esittelemällä tuotteiden tuotantoprosessia ja raaka-aineiden alkuperää sekä tuotteen terveyden kannalta todistettavia hyötyjä ja samalla informoimaan laajasti toiminnastaan. Verkkosivut pyrkivät argumentoimaan vakuuttavasti käyttämällä positiivisia ja kuvaavia avainsanoja sekä visuaalisia keinoja, kuten kuvia ja stilistisiä efektejä. Ensisijaisesti yhteistä yrityksille on itsensä esittäminen ympäristöystävällisenä ja helposti lähestyttävänä. Molemmat yritykset rohkaisevat asiakasta ottamaan yritykseen yhteyttä.
Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että kyseiset yritykset ovat hyvin tietoisia kohderyhmänsä tarpeista ja toiveista. Näihin on osittain vaikuttanut ansioituneet tutkimukset kuluttajien mielipiteistä ja odotuksista lihankorviketuotteiden suhteen. Kohderyhmän perusteellinen tunteminen on siis pääosassa markkinointia toteutettaessa. Kehittämisen varaa molemmilla yrityksillä on lokalisoinnin suhteen, mikäli laajempi levittäytyminen esimerkiksi Euroopan alueella on ajankohtaista. Rügenwalder Mühlen osalta useammat kielivalinnat verkkosivuilla voisivat auttaa laajentumisessa saksankielentaitoisen kohderyhmän ulkopuolelle, sillä kaksi kielivaihtoehtoa ei vielä kata kovin laajaa yleisöä. Beanit tarjoaa jo useampia kielivaihtoehtoja, mutta osa verkkosivusta on saatavilla vain englanniksi tai suomeksi. Tällä saattaa olla negatiivinen vaikutus muun kielisen vierailijan kokemukseen. Lingua franca englanti on kuitenkin laaja-alaisesti käytetty yleiskieli, johon myös Rügenwalder Mühle on turvautunut. Sanavalinnat ja visuaalinen ilme ovat hyvin mainoskielen elementtien mukaisia. Anglismit, avainsanat ja muut retoriset keinot ovat laajasti edustettuna mainoskielelle tyypilliseen tapaan. Ziel dieser Masterarbeit war es, durch die inhaltliche und sprachliche Untersuchung der Webseiten Unterschiede und mögliche Entwicklungsvorschläge für ähnliche Unternehmen, die Fleischersatzprodukte anbieten, zu finden.
Das Material besteht aus zwei deutschsprachigen Websites: die Website des finnischen Lebensmittelhersteller Beanit und die Website der deutschen Rügenwalder Mühle. Beide Unternehmen stellen Lebensmittel her, die als Fleischersatzprodukte bezeichnet werden. Die Produkte der Unternehmen unterscheiden sich jedoch stark in ihren Rohstoffen und Verwendungszwecken. Beanit produziert ausschließlich Lebensmittel aus Bohnen, während die Rügenwalder Mühle eine Reihe von Fleischprodukten und deren pflanzlichen Alternativen anbietet. Als Forschungsmethode wurde die Kontrastanalyse mit Hilfe von Methoden der Online-Inhaltsanalyse eingesetzt.
Die Arbeit beschäftigt sich mit den Kernthemen der interkulturellen Wirtschaftskommunikation und den Mitteln des Marketings als Teil der Kommunikation. Marketingtechnisch vernachlässigt die Arbeit zudem die Merkmale der Werbesprache und statistische Angaben zu Fleischersatzprodukten, vor allem aus Sicht der Verbraucherwahrnehmung.
Die Ergebnisse der kontrastiven Inhaltsanalyse zeigen, dass auf der Website ähnliche lexikologische wie visuelle Mittel verwendet wurden. Zweck der Website ist neben der allgemeinen Darstellung des Unternehmens, die Eigenschaften des vom Unternehmen angebotenen Produktes möglichst überzeugend darzustellen. Dies wird erreicht, indem der Herstellungsprozess der Produkte und die Herkunft der Rohstoffe sowie der nachweisbare gesundheitliche Nutzen des Produkts dargestellt und umfassend über deren Aktivitäten informiert wird. Webseiten versuchen überzeugend zu argumentieren mit positiven und beschreibenden Keywords sowie visuellen Mitteln wie Bildern und stilistischen Effekten. Unternehmen haben vor allem gemeinsam, dass sie sich umweltfreundlich und nahbar präsentieren. Beide Unternehmen ermutigen den Kunden, sich mit dem Unternehmen in Verbindung zu setzen.
Als Ergebnis der kontrastiven Analyse kann festgehalten werden, dass diese Unternehmen die Bedürfnisse und Wünsche ihrer Zielgruppe genau kennen. Diese wurden zum Teil durch wohlverdiente Umfragen zu Verbrauchermeinungen und -erwartungen an Fleischersatzprodukte beeinflusst. Eine gründliche Kenntnis der Zielgruppe ist daher für das Marketing unerlässlich. Bei der Lokalisierung haben beide Unternehmen noch Entwicklungsspielraum, wenn beispielsweise eine weitere Verbreitung in Europa möglich ist. Im Falle der Rügenwalder Mühle könnten mehr Sprachoptionen auf der Website helfen, über die deutschsprachige Zielgruppe hinaus zu expandieren, da die beiden Sprachoptionen noch kein sehr breites Publikum abdecken. Beanit bietet bereits mehrere Sprachoptionen an, aber ein Teil der Website ist nur auf Englisch oder Finnisch verfügbar. Dies kann sich negativ auf die Erfahrung des Besuchers in einer anderen Sprache auswirken. Lingua Franca Englisch ist jedoch eine weit verbreitete Allgemeinsprache, die auch von der Rügenwalder Mühle verwendet wurde. Wortwahl und Optik orientieren sich stark an den Elementen der Werbesprache. Anglismen, Schlüsselwörter und andere rhetorische Mittel werden in einer für die Werbesprache typischen Weise verwendet.
Tutkimusmateriaalina toimivat kaksi saksankielistä verkkosivua: suomalaisen elintarvikeyrityksen Beanit-tuotteen verkkosivut sekä saksalaisen Rügenwalder Mühlen verkkosivut. Molemmat yritykset valmistavat lihankorviketuotteina kuvailtavia elintarvikkeita. Yritysten tuotteet eroavat kuitenkin paljon raaka-aineiltaan ja käyttötavoiltaan. Beanit valmistaa elintarvikkeita vain härkäpavuista, kun taas Rügenwalder Mühlen valikoimassa on lihatuotteita sekä näiden kasvipohjaisia vaihtoehtotuotteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kontrastiivista analyysiä online-sisällönanalyysin menetelmien avustuksella.
Tutkielmassa käsitellään aiheeseen liittyen kulttuurienvälisen talousviestinnän keskeisiä teemoja ja markkinoinnin keinoja kommunikaation osana. Markkinointiin liittyen tutkielma sivuaa myös mainoskielen piirteitä ja lihankorviketuotteisiin liittyvää tilastotietoa ensisijaisesti kuluttajien näkökulmasta.
Kontrastiivisen sisällönanalyysin tulokset osoittavat, että verkkosivuilla on käytetty samanlaisia leksikologisia sekä visuaalisia keinoja. Verkkosivujen tarkoituksena on esittää yrityksen yleisen kuvan lisäksi yrityksen tarjoaman tuotteen ominaisuuksia mahdollisimman vakuuttavasti. Tähän pyritään esittelemällä tuotteiden tuotantoprosessia ja raaka-aineiden alkuperää sekä tuotteen terveyden kannalta todistettavia hyötyjä ja samalla informoimaan laajasti toiminnastaan. Verkkosivut pyrkivät argumentoimaan vakuuttavasti käyttämällä positiivisia ja kuvaavia avainsanoja sekä visuaalisia keinoja, kuten kuvia ja stilistisiä efektejä. Ensisijaisesti yhteistä yrityksille on itsensä esittäminen ympäristöystävällisenä ja helposti lähestyttävänä. Molemmat yritykset rohkaisevat asiakasta ottamaan yritykseen yhteyttä.
Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että kyseiset yritykset ovat hyvin tietoisia kohderyhmänsä tarpeista ja toiveista. Näihin on osittain vaikuttanut ansioituneet tutkimukset kuluttajien mielipiteistä ja odotuksista lihankorviketuotteiden suhteen. Kohderyhmän perusteellinen tunteminen on siis pääosassa markkinointia toteutettaessa. Kehittämisen varaa molemmilla yrityksillä on lokalisoinnin suhteen, mikäli laajempi levittäytyminen esimerkiksi Euroopan alueella on ajankohtaista. Rügenwalder Mühlen osalta useammat kielivalinnat verkkosivuilla voisivat auttaa laajentumisessa saksankielentaitoisen kohderyhmän ulkopuolelle, sillä kaksi kielivaihtoehtoa ei vielä kata kovin laajaa yleisöä. Beanit tarjoaa jo useampia kielivaihtoehtoja, mutta osa verkkosivusta on saatavilla vain englanniksi tai suomeksi. Tällä saattaa olla negatiivinen vaikutus muun kielisen vierailijan kokemukseen. Lingua franca englanti on kuitenkin laaja-alaisesti käytetty yleiskieli, johon myös Rügenwalder Mühle on turvautunut. Sanavalinnat ja visuaalinen ilme ovat hyvin mainoskielen elementtien mukaisia. Anglismit, avainsanat ja muut retoriset keinot ovat laajasti edustettuna mainoskielelle tyypilliseen tapaan.
Das Material besteht aus zwei deutschsprachigen Websites: die Website des finnischen Lebensmittelhersteller Beanit und die Website der deutschen Rügenwalder Mühle. Beide Unternehmen stellen Lebensmittel her, die als Fleischersatzprodukte bezeichnet werden. Die Produkte der Unternehmen unterscheiden sich jedoch stark in ihren Rohstoffen und Verwendungszwecken. Beanit produziert ausschließlich Lebensmittel aus Bohnen, während die Rügenwalder Mühle eine Reihe von Fleischprodukten und deren pflanzlichen Alternativen anbietet. Als Forschungsmethode wurde die Kontrastanalyse mit Hilfe von Methoden der Online-Inhaltsanalyse eingesetzt.
Die Arbeit beschäftigt sich mit den Kernthemen der interkulturellen Wirtschaftskommunikation und den Mitteln des Marketings als Teil der Kommunikation. Marketingtechnisch vernachlässigt die Arbeit zudem die Merkmale der Werbesprache und statistische Angaben zu Fleischersatzprodukten, vor allem aus Sicht der Verbraucherwahrnehmung.
Die Ergebnisse der kontrastiven Inhaltsanalyse zeigen, dass auf der Website ähnliche lexikologische wie visuelle Mittel verwendet wurden. Zweck der Website ist neben der allgemeinen Darstellung des Unternehmens, die Eigenschaften des vom Unternehmen angebotenen Produktes möglichst überzeugend darzustellen. Dies wird erreicht, indem der Herstellungsprozess der Produkte und die Herkunft der Rohstoffe sowie der nachweisbare gesundheitliche Nutzen des Produkts dargestellt und umfassend über deren Aktivitäten informiert wird. Webseiten versuchen überzeugend zu argumentieren mit positiven und beschreibenden Keywords sowie visuellen Mitteln wie Bildern und stilistischen Effekten. Unternehmen haben vor allem gemeinsam, dass sie sich umweltfreundlich und nahbar präsentieren. Beide Unternehmen ermutigen den Kunden, sich mit dem Unternehmen in Verbindung zu setzen.
Als Ergebnis der kontrastiven Analyse kann festgehalten werden, dass diese Unternehmen die Bedürfnisse und Wünsche ihrer Zielgruppe genau kennen. Diese wurden zum Teil durch wohlverdiente Umfragen zu Verbrauchermeinungen und -erwartungen an Fleischersatzprodukte beeinflusst. Eine gründliche Kenntnis der Zielgruppe ist daher für das Marketing unerlässlich. Bei der Lokalisierung haben beide Unternehmen noch Entwicklungsspielraum, wenn beispielsweise eine weitere Verbreitung in Europa möglich ist. Im Falle der Rügenwalder Mühle könnten mehr Sprachoptionen auf der Website helfen, über die deutschsprachige Zielgruppe hinaus zu expandieren, da die beiden Sprachoptionen noch kein sehr breites Publikum abdecken. Beanit bietet bereits mehrere Sprachoptionen an, aber ein Teil der Website ist nur auf Englisch oder Finnisch verfügbar. Dies kann sich negativ auf die Erfahrung des Besuchers in einer anderen Sprache auswirken. Lingua Franca Englisch ist jedoch eine weit verbreitete Allgemeinsprache, die auch von der Rügenwalder Mühle verwendet wurde. Wortwahl und Optik orientieren sich stark an den Elementen der Werbesprache. Anglismen, Schlüsselwörter und andere rhetorische Mittel werden in einer für die Werbesprache typischen Weise verwendet.