Toimijuus työttömien nuorten työelämänäkemyksissä
Lehtinen, Janina (2022)
Lehtinen, Janina
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204253519
Tiivistelmä
Nuoruuteen elämänvaiheena liittyy usein erilaisia siirtymiä, kuten työuran aloittaminen tai koulutuspäätösten tekeminen. Työelämään siirtyminen on aluksi toisinaan hyvin pirstaleista ja siihen voi tavallisesti kuulua hetkittäisiä, ohimeneviä työttömyysjaksoja. Pirstaleisuuden yleisyydestä huolimatta nuorisotyöttömyys on yhteiskunnallisesti puhuttava ja merkittävä huolenaihe, johon liittyy esimerkiksi huolta nuorten työkokemuksen riittävästä karttumisesta tai pelkoa heidän syrjäytymisestään, mikäli työttömyys pitkittyy. Tässä tutkielmassa tutkin nuorten työttömien työelämänäkemyksiä ja heidän kokemuksiaan omasta asemastaan työttömänä nuorena toimijuuden käsitteen näkökulmasta. Tarkoituksenani on nostaa näkyviin, miten nuoret itse kokevat oman tilanteensa ja mahdollisuutensa työmarkkinoilla. Se, miten yksilö näkee omat toiminnanmahdollisuutensa, vaikuttaa tämän motivaatioon toimia. Tutkimuksessa siis kysyn, miten toimijuus näyttäytyy työttömien nuorten puheissa työelämästä.
Tutkielmassa teoreettisena näkökulmana on toimijuuden modaliteettiteoria, joka ymmärtää toimijuuden sosiaalisena ja yhteiskunnassa rakentuvana asiana. Yksilön tavoitteellisuus, vapaa tahto, moraaliset valinnat ja kyvykkyys kiteytyvät toimijuudessa toisiinsa. Toimijuuden modaliteettiteoriassa toimijuuden nähdään rakentuvan kuudesta ulottuvuudesta, joita ovat kyetä, osata, täytyä, voida, tuntea ja haluta. Näiden ominaisuuksien lisäksi toimijuus nähdään myös rakentuvan ajallisesti, eli se on yhteydessä esimerkiksi yksilön ikään. Se, miten nuoret itse näkevät omat toiminnanmahdollisuutensa tässä hetkessä ja tulevaisuudessa voi auttaa löytämään keinoja nuorten työttömyysajan mahdollisuuksien lisäämiseksi ja tukemiseksi.
Aineistonani toimivat osana Jyväskylän yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskuksen Sosiaalityön ja toimeentulojärjestelmien kontribuutio yhteiskuntien ekososiaaliseen siirtymään (ECOSOS) -hanketta kerätyt ryhmähaastatteluaineistot. Analyysimenetelmäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysin perusteella nuorten toimijuus työttömyysaikana rakentuu muun muassa vuorovaikutuksessa omien läheisten ihmisten ja esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän palvelujen henkilökunnan kanssa. Toimijuuden ajallisuus näkyi haastatteluissa erityisesti oman työelämäkokemuksen, tulevaisuuden haaveiden ja mahdollisuuksien, sekä mahdollisen kuntoutumisprosessin pohtimisena. Nuorten toiminnanmahdollisuuksiin kytkeytyvät monipuolisesti eri toimijuuden modaliteetit. Monet nuorista olivat huolissaan omasta osaamisestaan niin mahdollisissa tulevaisuuden työnhauissa ja työelämässä, kuin opiskeluissakin. He pohtivat myös omaa jaksamistaan suhteessa kokopäiväisen työn tekemiseen ja mahdolliseen omaan kuntoutusprosessiin. Omaa jaksamista haluttiin suojella ensisijaisesti
pohtimalla, millainen työ itselle olisi mielekästä ja kieltäytymällä hakeutumasta työpaikkoihin, jotka eivät vastanneet tarpeeksi omia toiveita ja tavoitteita.
Tutkielmassa teoreettisena näkökulmana on toimijuuden modaliteettiteoria, joka ymmärtää toimijuuden sosiaalisena ja yhteiskunnassa rakentuvana asiana. Yksilön tavoitteellisuus, vapaa tahto, moraaliset valinnat ja kyvykkyys kiteytyvät toimijuudessa toisiinsa. Toimijuuden modaliteettiteoriassa toimijuuden nähdään rakentuvan kuudesta ulottuvuudesta, joita ovat kyetä, osata, täytyä, voida, tuntea ja haluta. Näiden ominaisuuksien lisäksi toimijuus nähdään myös rakentuvan ajallisesti, eli se on yhteydessä esimerkiksi yksilön ikään. Se, miten nuoret itse näkevät omat toiminnanmahdollisuutensa tässä hetkessä ja tulevaisuudessa voi auttaa löytämään keinoja nuorten työttömyysajan mahdollisuuksien lisäämiseksi ja tukemiseksi.
Aineistonani toimivat osana Jyväskylän yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskuksen Sosiaalityön ja toimeentulojärjestelmien kontribuutio yhteiskuntien ekososiaaliseen siirtymään (ECOSOS) -hanketta kerätyt ryhmähaastatteluaineistot. Analyysimenetelmäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysin perusteella nuorten toimijuus työttömyysaikana rakentuu muun muassa vuorovaikutuksessa omien läheisten ihmisten ja esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän palvelujen henkilökunnan kanssa. Toimijuuden ajallisuus näkyi haastatteluissa erityisesti oman työelämäkokemuksen, tulevaisuuden haaveiden ja mahdollisuuksien, sekä mahdollisen kuntoutumisprosessin pohtimisena. Nuorten toiminnanmahdollisuuksiin kytkeytyvät monipuolisesti eri toimijuuden modaliteetit. Monet nuorista olivat huolissaan omasta osaamisestaan niin mahdollisissa tulevaisuuden työnhauissa ja työelämässä, kuin opiskeluissakin. He pohtivat myös omaa jaksamistaan suhteessa kokopäiväisen työn tekemiseen ja mahdolliseen omaan kuntoutusprosessiin. Omaa jaksamista haluttiin suojella ensisijaisesti
pohtimalla, millainen työ itselle olisi mielekästä ja kieltäytymällä hakeutumasta työpaikkoihin, jotka eivät vastanneet tarpeeksi omia toiveita ja tavoitteita.
